Toipumisorientaatioajattelussa painottuvat positiivinen mielenterveys, merkityksellisyys, voimavarat, osallisuus ja toivo. Tavoitteena on, että toipumisprosessi johtaa toiveikkaaseen elämään huolimatta psyykkisen sairauden aiheuttamista rajoituksista.

Toipumisorientaatio on mielenterveystyössä yksi lähestymistapa, jossa painopiste on psyykkisen sairauden sijaan ihmisen omassa toipumisprosessissa, voimavaroissa ja toivossa. Ytimessä on ajatus siitä, että jokaisella on mahdollisuus elää merkityksellistä elämää mielenterveyden haasteista huolimatta.

Toipumisorientaatio tarkoittaa:

• ihmisen oman kokemuksen ja toiveiden kunnioittamista
• oman elämän ohjaamista mahdollisimman itsenäisesti
• omien voimavarojen tunnistamista ja hyödyntämistä
• voimavaralähtöisyyttä
• osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamista
• toivon ylläpitämistä myös vaikeissa elämäntilanteissa

Toipumisorientaatio Klubitaloilla

Jokaisella on mahdollisuus toipua. Toipuminen ei tarkoita vain oireiden vähenemistä, vaan kokonaisvaltaista elämän ja identiteetin rakentumista, osallisuutta ja merkityksellisyyttä. Klubitaloilla ei keskitytä diagnooseihin, vaan yksilön vahvuuksiin. Toipumisorientaatioajattelu on Klubitalojen arvomaailman ydintä: Klubitaloilla nähdään mielenterveyden haasteista toipuminen oppimis- ja muutosprosessina ja ajatellaan, että kaikilla on toimintakykyä sairaudesta tai muusta haasteesta huolimatta.

Toipumisorientaatioajattelun mukaan mielenterveyspalvelujen tehtävä on tukea ihmistä hänen toipumisprosessissaan. Ammattilaisen ja asiakkaan tai jäsenen välillä tulee olla yhdenvertaisten ihmisten välinen yhteistyösuhde. Klubitalot ovat ennen kaikkea turvallisia ja yhdenvertaisia yhteisöjä.

Toipumista tapahtuu ennen kaikkea siellä, missä voi kokea toivoa ja osallisuutta. Siksi uskomme, että toivo on toipumisen lähtökohta.