Kansalaisten toimintakyky on tärkeää koko yhteiskunnan toiminnan kannalta. Klubitaloilla on suuri merkitys niin kuntoutujille kuin yhteiskunnallekin. Ne lisäävät hyvinvointia ja säästävät rahaa tukemalla kuntoutujia.

sisältää eri lukuja klubitalotoiminnasta
Lähteet: Klubitalojen yhteinen jäsentietojärjestelmä Salesforce (2025), Suomen Klubitalot ry:n jäsenkyselyn analyysi (2025) & Investoidun pääoman sosiaalinen tuotto mielenterveyskuntoutujien Klubitaloilla -pro gradu (Ylitalo 2022)

Klubitalojen kautta moni jäsen jatkopoluttuu avoimille työmarkkinoille ja opiskelemaan. Klubitalotoiminta tuottaa säästöä myös kannattelemalla jäseniä niin, ettei vointi huonone. Toiminnan pariin saa myös aina palata, mikä ei ole itsestäänselvyys monissa käyntikertojen määrään sidotussa toiminnassa. Toiminnan vaikuttavuudesta on tehty lukuisia tutkimuksia niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin.

Klubitalotoiminnan SROI-luku

Klubitaloilla on suuri merkitys niin kuntoutujille kuin yhteiskunnalle. Klubitalot lisäävät hyvinvointia ja säästävät rahaa tukemalla kuntoutujia: toiminnan sosiaalinen tuotto (Social Return of Investment) ylittää siihen tehdyt investoinnit vähintään 4,3-kertaisesti. Myös kansainvälisesti laskelmat ovat samansuuntaisia: klubitalotoimintaan sijoitettu euro tai dollari tuottaa moninkertaisia säästöjä muilla alueilla yhteiskunnassa.

piirretty kuva: klubitalotoimintaan sijoitettu euro tuottaa säästöjä
Klubitalopajatso: Kun Klubitaloon sijoitetaan yksi euro, se tuottaa uusien Klubitalon jäsenten kohdalla maltillisestikin arvioituna vähintään nelinkertaisen säästön.

Pari vuodeosastopaikkaa vai kokonainen Klubitalo?

Kahden psykiatrisen vuodeosastopaikan vuosikustannus vastaa yhden Klubitalon koko toiminnan vuosikuluja. Klubitalotoimintaan osallistuminen vähentää tutkitusti uusien jäsenten psykiatrisen sairaalahoidon tarvetta.

Kahden psykiatrisen vuodeosastopaikan vuosikustannus vastaa yhden Klubitalon koko toiminnan vuosittaisia kuluja.

Tutkitusti vaikuttavaa

Klubitalomenetelmä on todettu tutkimusnäyttöön perustuen toimivaksi ja lakisääteisiä mielenterveyspalveluja täydentäväksi menetelmäksi ja tunnistettu YK:n toimielimissä mielenterveyskuntoutujien ihmisoikeuksia edistävänä toimintana. Klubitalojen toiminta on osa psykososiaalisen kuntoutumisen kokonaisuutta, jossa otetaan huomioon kuntoutujan yksilölliset tuen tarpeet arkielämän eri osa-alueilla – WHO:n suositusten mukaisesti. Klubitalomenetelmä on toimivaksi todettu malli myös sosiaali- ja terveyssektorin ja muiden sektoreiden yhteistyöhön.

71 % jäsenistä kertoo, että heidän avohoidon tarve on vähentynyt Klubitalolla käymisen myötä. Vastaavasti 68 % kertoo psykiatrisen osastohoidon tarpeen vähentyneen. 81 % taas kertoo, että Klubitalolla käyminen on helpottanut masennusoireita tai ahdistuneisuutta. Harva sosiaali- tai mielenterveyspalvelu tuottaa näin todistettuja hyötyjä myös taloudellisessa mielessä.

Tiedolla johtaminen Klubitaloilla

Tiedolla johtaminen valtakunnallisella, alueellisella ja jäsentasolla ohjaa kaikkea toimintaamme. Vuodesta 2019 lähtien Klubitalojen verkoston tiedonkeruu- ja raportointikäytäntöjä on yhtenäistetty, ja käytössä olevaa Salesforce-pohjaista jäsentietojärjestelmää on kehitetty selkeämmäksi sekä paremmin kuvaamaan toimintamme vaikutuksia. Hyödynnämme lisäksi muun muassa yhtenäistä jäsenkyselyä, johon on integroitu THL:n Osallisuusindikaattori (Experiences of Social Inclusion Scale, ESIS), Elämänlaadun mittari, joka perustuu WHO:n Quality of Life (WHOQOL) measure -mittariin sekä Yhteisöllisyysmittari (Psychological Sense of Community Scale).

Määrittelimme verkoston yhteistä KPI-mittaristoa vuoden 2023 aykayllä ja vuoden 2024 alusta otimme käyttöön yksilötason mittarin (Toipumiskysely eli QPR sekä Työhönpaluuvalmius-mittari), jolla saamme entistä paremmin kiinni jäsenten työ- ja toimintakyvyssä tapahtuvista muutoksista.

Lähteet

Hietala-Paalasmaa, O.; Hujanen, T.; Härkäpää, K. & Reuter, A. (2009): Mielenterveyskuntoutujien Klubitalot – yhteisön tukea ja yksilöllistä kuntoutumista. Avustustoiminnan raportteja 20. Raha-automaattiyhdistys, Helsinki, 122–128.

McKay, C.; Nugent, K.L.; Johnsen, M.; Eaton, W.W. & Lidz, C.W. (2018): A Systematic Review of Evidence for the Clubhouse Model of Psychosocial Rehabilitation. Adm Policy Ment Health (2018) 45: 28.

Wahlbeck, K.; Hietala, O.; Kuosmanen, L.; McDaid, D.; Mikkonen, J.; Parkkonen, J.; Reini, K.; Salovuori, S.; Tourunen, J.(2018) : Toimivat mielenterveys- ja päihdepalvelut. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja : 89/2017 

UN Human Rights Council (2017): Report of the Special Rapporteur on the right of everyone to the enjoyment of the highest attainable standard of physical and mental health, 28 March 2017, AHRC/35/21

Piirretyt kuvat: Peppi Laine

Suomen Klubitalot ry (2025): Jäsenkyselyn analyysi

Hwang, S.; Woody, J. & Eaton, W.W. (2017): Analysis of the Association of Clubhouse Membership with Overall Costs of Care for Mental Health Treatment. Community Mental Health Journal volume 53, 102–106

Ylitalo, S. (2022): Investoidun pääoman sosiaalinen tuotto mielenterveyskuntoutujien Klubitaloilla. Pro gradu. Valtiotieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto