Suomen Klubitalot ry:lle myönnettiin alkuvuodesta Erasmus+-akkreditointi, ja saimme myös Erasmus+-liikkuvuusavustusta, jonka avulla mahdollistettiin opintomatka Ranskaan. Opintomatkalle lähti jäseniä ja henkilökuntajäseniä Salon, Pönkän, Helsingin ja Karhulan Klubitaloilta.
Hei! Olen Matti ja olen ollut Salon Klubitalon jäsen vuodesta 2015 asti. Olen aktiivinen talolla kävijä ja ajan saatossa olen päässyt hyvin sisälle klubitalomaailmaan. Talolla olen paljon mm. mediamajassa tekemässä klubilehteä tai respassa ottamassa jäseniä ja tutustujia vastaan. Toimin myös kolmatta vuotta Salon Klubitalon hallituksessa sekä uutena jäsenenä Suomen Klubitalojen hallituksessa.
Itse koen klubitalojen idean ja konseptin todella hyvänä ja kehittämisenarvoisena. Olenkin kiinnostunut omalta osaltani olla mukana kehittämässä tätä arvokasta ja oikeastaan ainutlaatuistakin toimintamallia ja ympäristöä. Täten osallistuin myös Helsingissä järjestettyyn kahden viikon klubitalokoulutukseen vuonna 2023.
Kun kuulin että olisi mahdollisuus lähteä opintomatkalle Ranskaan käymään paikallisilla klubitaloilla niin kiinnostuin heti ja laitoin hakemuksen toivoen, että valinta osuisi kohdalleni. Ja iloisena huomasin, että osuihan se.
Sitten alkoi muutaman viikon odotus ja valmistautuminen reissuun. Jännitystä lisäsi se, että en ole ikinä ennen ollut lentokoneessa.
Lähtöpäivä koitti ja aamulla neljän aikaan lähdettiin kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää. Kaikki oli uutta ja ihmeellistä. Turvatarkastuksessa sai jännittää hälyttääkö metallinpaljastin, kun itselläni on aikoinaan leikkausten seurauksena kehossa erilaisia ruuveja yms., no, ei hälyttänyt. Pienen aamupalan ja kahvin jälkeen oli aika astua koneeseen. Matka meni hyvin ja ilman suurempaa jännitystä. Kokemus oli positiivinen ja noin kolmen tunnin lento meni nopeasti.
Pariisin lentokentältä jatkoimme matkaa pienemmällä jetillä kohteena Bordeaux. Paljon lentänyt Salon Klubitalon työkykykoordinaattori Mari pelotteli, että pienemmässä koneessa voi tulla helposti matkapahoinvointia. Pelko vähän tarttui minuun, joten pieni jännitys iski. Onneksi lento meni ihan hyvin eikä pahoinvointia ilmennyt.
Bordeaux oli mukava ”pieni” kaupunki, noin Tampereen kokoinen. Pidin kaupungin rennosta ilmapiiristä. Hienoa vanhaa arkkitehtuuria, joiden keskellä ihmiset viettivät rennosti iltaa viinilasiensa äärellä. Klubitalolla vierailtiin seuraavana päivänä. Noin 300 jäsenen talo vastasi suurin piirtein Salon Klubitalon kokoa. Pitkän päivän aikana opimme paljon heidän rahoitusmallistaan ja saimme maistaa myös paikallisia ruokia. Päivän päätteeksi he ketkä vielä jaksoivat, kävivät vielä kävelyllä kaupungilla.
Keskiviikko oli matkustuspäivä Lyoniin. Matka taittui Junalla noin viidessä tunnissa. Epäilimme hetken olevamme väärässä junassa, kun google näytti meidän olevan Pariisin liepeillä, vaikka Lyon on ihan toisessa suunnassa. Selvisi sitten, että Juna tekee vaan tällaisen ison koukkauksen Pariisin kautta.
Lyon oli aika lailla erilainen kuin Bordeaux kooltaan ja tunnelmaltaan. Idyllinen ranskalaiskaupunki vaihtui suurehkoon metropolialueeseen. Helsingin kokoinen Lyon tarjosi moderneja rakennuksia mutta myös upeaa vanhaa arkkitehtuuria. Illan laskeutuessa myös tuttu illanviettotapa viinilasien ja päivällisten äärellä tuli esiin. Ranskalainen tyyli ja mentaliteetti oli edustettuina myös täällä.
Torstaina tutustuimme Lyonin Klubitalon työpainotteiseen päivään. Meidät otettiin innostuneesti vastaan monen jäsenen ja työntekijän voimin. Jäsenet kysyivät kuulumisia ja vastauksia selvittäessä omat haasteensa toi monien ”ei niin täydellinen” englannin kieli. Päivän edetessä opimme mielenkiintoisia yksityiskohtia heidän arjen käytännöistään. Muun muassa se, että standardit nostettiin satunnaisesti laatikosta tai se, että talokokouksessa kysyttiin jokaiselta joku positiivinen asia tällä hetkellä elämässä. Tuliaisina tuomamme Fazerin suklaat ja vihreät kuulat herättivät myös innostusta talolla.
Perjantaina oli lähtöpäivä takaisin Suomeen. Olimme takaisin Helsingissä klo 11 jälkeen yöllä ja Salossa noin yhden aikaan. Muistona matkasta jäi upean porukan ja kokemuksen, sekä uuden oppimisen lisäksi myös muutama ranskalainen suklaarasia ja jääkaappimagneetti.
Au revoir!
Matti
Salon Klubitalo