Kansalaisten toimintakyky on tärkeää koko yhteiskunnan toiminnan kannalta. Klubitaloilla on suuri merkitys niin kuntoutujille kuin yhteiskunnallekin. Ne lisäävät hyvinvointia ja säästävät rahaa tukemalla kuntoutujia.

Klubitalotoiminta on vaikuttavaa. Kuvassa toiminnan tunnuslukuja; esim. SROI-lukumme on yli kolme, 20 % jäsenten työllistymisaste v. -22 ja 19 % jäsenistä opiskeli tai oli opintovalmennuksessa.
Lähteet: Klubitalojen yhteinen jäsentietojärjestelmä Salesforce (2022), Suomen Klubitalot ry:n jäsenkyselyn analyysi (2022) & Investoidun pääoman sosiaalinen tuotto mielenterveyskuntoutujien Klubitaloilla -pro gradu (Ylitalo 2022)

Klubitalojen kautta moni jäsen jatkopoluttuu avoimille työmarkkinoille ja opiskelemaan. Klubitalotoiminta tuottaa säästöä myös kannattelemalla jäseniä niin, ettei vointi huonone. Toiminnan pariin saa myös aina palata, mikä ei ole itsestäänselvyys monissa käyntikertojen määrään sidotussa toiminnassa. Toiminnan vaikuttavuudesta on tehty lukuisia tutkimuksia niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin. Tässä tärkeimpiä vaikuttavuuslukuja.

Klubitalotoiminnan SROI-luku

Toiminnan sosiaalinen tuotto ylittää siihen tehdyt investoinnit moninkertaisesti: Kun Klubitaloon sijoitetaan yksi euro, se tuottaa uusien Klubitalon jäsenten kohdalla maltillisestikin arvioituna vähintään kolminkertaisen säästön. Myös kansainvälisesti laskelmat ovat samansuuntaisia: Klubitalotoimintaan sijoitettu euro tai dollari tuottaa moninkertaisia säästöjä muilla alueilla yhteiskunnassa.

Klubitalotoiminnan sosiaalinen tuotto ylittää siihen tehdyt investoinnit vähintään kolminkertaisesti (Ylitalo 2022)
Klubitalopajatso: Kun Klubitaloon sijoitetaan yksi euro, se tuottaa vähintään kolminkertaisen säästön. Kuva: Peppi Laine

Lähteet

Ylitalo, Sami (2022): Investoidun pääoman sosiaalinen tuotto mielenterveyskuntoutujien Klubitaloilla. Pro gradu. Valtiotieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto

Hwang, Seungyoung; Woody, Jason & Eaton, William W. (2017): Analysis of the Association of Clubhouse Membership with Overall Costs of Care for Mental Health Treatment. Community Mental Health Journal, 53 (1), 102–106.

Pari vuodeosastopaikkaa vai kokonainen Klubitalo?

Kahden psykiatrisen vuodeosastopaikan vuosikustannus vastaa yhden Klubitalon koko toiminnan vuosikuluja. Klubitalotoimintaan osallistuminen vähentää uusien jäsenten psykiatrisen sairaalahoidon tarvetta.

Klubitalojen vaikuttavuus: Kahden psykiatrisen vuodeosastopaikan vuosikustannus vastaa yhden Klubitalon koko toiminnan vuosikuluja. Klubitalotoimintaan osallistuminen vähentää uusien jäsenten psykiatrisen sairaalahoidon tarvetta.
Kahden psykiatrisen vuodeosastopaikan vuosikustannus vastaa yhden Klubitalon koko toiminnan vuosittaisia kuluja. Kuva: Peppi Laine

Lähteet

Hietala-Paalasmaa, O., Hujanen, T., Härkäpää, K. & Reuter, A. (2009): Mielenterveyskuntoutujien Klubitalot – yhteisön tukea ja yksilöllistä kuntoutumista. Avustustoiminnan raportteja 20. Raha-automaattiyhdistys, Helsinki, 122–128.

McKay, C.; Nugent, K.L.; Johnsen, M.; Eaton, W.W. & Lidz, C.W. (2018): A Systematic Review of Evidence for the Clubhouse Model of Psychosocial Rehabilitation. Adm Policy Ment Health (2018) 45: 28.

Tutkitusti vaikuttavaa

Klubitalomenetelmä on todettu tutkimusnäyttöön perustuen toimivaksi ja lakisääteisiä mielenterveyspalveluja täydentäväksi menetelmäksi ja tunnistettu YK:n toimielimissä mielenterveyskuntoutujien ihmisoikeuksia edistävänä toimintana. Klubitalojen toiminta on osa psykososiaalisen kuntoutumisen kokonaisuutta, jossa otetaan huomioon kuntoutujan yksilölliset tuen tarpeet arkielämän eri osa-alueilla – WHO:n suositusten mukaisesti. Klubitalomenetelmä on toimivaksi todettu malli myös sosiaali- ja terveyssektorin ja muiden sektoreiden yhteistyöhön.

78% jäsenistä kokee Klubitalolla käymisen olevan tärkein keino edistää omaa toipumista ja kuntoutumista. 94% jäsenistä kokee Klubitalon helpottaneen yksinäisyyttä. Klubitalo on tuottava investointi hyvinvointialueille. Harva sosiaali- tai mielenterveyspalvelu tuottaa näin todistettuja hyötyjä myös taloudellisessa mielessä.

Katso lisää Klubitalojen jäsenten omia kokemuksia toimintaan osallistumisesta.

Lähteet

Hietala-Paalasmaa, O.; Hujanen, T.; Härkäpää, K. & Reuter, A. (2009): Mielenterveyskuntoutujien Klubitalot – yhteisön tukea ja yksilöllistä kuntoutumista. Avustustoiminnan raportteja 20. Raha-automaattiyhdistys, Helsinki, 122–128.

McKay, C.; Nugent, K.L.; Johnsen, M.; Eaton, W.W. & Lidz, C.W. (2018): A Systematic Review of Evidence for the Clubhouse Model of Psychosocial Rehabilitation. Adm Policy Ment Health (2018) 45: 28.

Wahlbeck, K.; Hietala, O.; Kuosmanen, L.; McDaid, D.; Mikkonen, J.; Parkkonen, J.; Reini, K.; Salovuori, S.; Tourunen, J. (2018) : Toimivat mielenterveys- ja päihdepalvelut. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja : 89/2017 

UN Human Rights Council (2017): Report of the Special Rapporteur on the right of everyone to the enjoyment of the highest attainable standard of physical and mental health, 28 March 2017, AHRC/35/21

Suomen Klubitalot ry (2022): Jäsenkyselyn analyysi

Hwang, S.; Woody, J. & Eaton, W.W. (2017): Analysis of the Association of Clubhouse Membership with Overall Costs of Care for Mental Health Treatment. Community Mental Health Journal volume 53, 102–106

Ylitalo, S. (2022): Investoidun pääoman sosiaalinen tuotto mielenterveyskuntoutujien Klubitaloilla. Pro gradu. Valtiotieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto

Tiedolla johtaminen Klubitaloilla

Tiedolla johtaminen valtakunnallisella, alueellisella ja jäsentasolla ohjaa kaikkea toimintaamme. Vuodesta 2019 alkaen verkostomme 24 Klubitalon tiedonkeruu- ja raportointitapoja on yhtenäistetty ja jäsentietojärjestelmänä käyttämäämme Salesforce-alustaa on kehitetty selkeämmäksi ja paremmin klubitalotoiminnan vaikutuksia esiin tuovaksi. Hyödynnämme lisäksi mm. yhtenäistä jäsenkyselyä, johon on integroitu THL:n Osallisuusindikaattori (Experiences of Social Inclusion Scale, ESIS), Elämänlaadun mittari, joka perustuu WHO:n Quality of Life (WHOQOL) measure -mittariin sekä Yhteisöllisyysmittari (Psychological Sense of Community Scale).

Syksyllä 2023 määrittelimme verkoston yhteistä KPI-mittaristoa ja vuoden 2024 alusta otimme käyttöön yksilötason mittarin (Toipumiskysely eli QPR sekä Työhönpaluuvalmius-mittari), jolla saamme entistä paremmin kiinni jäsenten työ- ja toimintakyvyssä tapahtuvista muutoksista.