Järjestöt tulee nähdä resurssina, jota hyvinvointialueiden kannattaa käyttää: Erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten moninaisiin palvelutarpeisiin vastaaminen matalalla kynnyksellä on järjestöjen valttikortti. Tältä sivulta löydät koostettuna tietoa siitä, miksi erityisesti mielenterveyskuntoutujien klubitalotoiminta hyvinvointialueilla kannattaa.

Klubitalot edistävät jäsenten hyvinvointia ja terveyttä

Hyvinvointialueilla ja kunnilla on lakisääteinen tehtävä edistää hyvinvointia ja terveyttä. Matalan kynnyksen periaatteella toimiva klubitalomalli on todettu tutkimusnäyttöön perustuen toimivaksi ja lakisääteisiä mielenterveyspalveluja täydentäväksi menetelmäksi (Wahlbeck ym. 2018, 13; McKay ym. 2018; Hietala-Paalasmaa ym. 2009, 143) Klubitalomenetelmä on lisäksi tunnistettu YK:n toimielimissä mielenterveyskuntoutujien ihmisoikeuksia edistävänä toimintana (UN 2017).

Pykososiaalisen kuntoutumisen Klubitalot tukevat kuntoutujajäsenten tavoitteita ja toiveita yli sektoreiden laajasti, ei pelkästään sote-asioiden osalta. He itse päättävät miten he osallistuvat ja mitä tarjolla olevia mahdollisuuksia Klubitaloilla he hyödyntävät. Toimintoja ohjaavat yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys ja jäsenen oma tahto. Klubitalot edistävät jäsenten itsensä määrittelemien tavoitteiden toteutumista ja tukevat kuntoutujien osallistumista ja osallisuutta yhteiskunnassa.

Lue lisää:

Klubitalotoiminta on kustannustehokasta

Miksi moni hyötyisi juuri klubitalotoiminnasta? Klubitalotoiminta on tutkitusti vaikuttavaa ja kustannustehokasta: Arviointitutkimusten (esim. McKay ym. 2018, Hietala-Paalasmaa ym. 2009) mukaan säännöllisesti klubitalotoimintaan osallistuneiden mielenterveyskuntoutujien psykiatrisen sairaalahoidon käyttö ja kustannukset alenivat seuranta-aikana merkittävästi verrattuna klubitalojäsenyyttä edeltävään vastaavan pituiseen ajanjaksoon. Myös Klubitalojen jäsenten avopalvelujen käyttö väheni verrattuna jäsenyyttä edeltäneeseen vertailujaksoon.

Klubitalotoimintaan osallistuminen tuottaa myönteistä lisäarvoa kuntoutujille, heidän perheilleen ja läheisilleen, kunnille, valtiolle ja muille sosiaaliturvan rahoittajille. Klubitalotoiminta on tutkitusti yhteiskunnallisesti kannattavaa: Toiminnan sosiaalinen tuotto ylittää siihen tehdyt investoinnit maltillisesti arvioitunakin vähintään kolminkertaisesti (Ylitalo 2022). Kyseessä ei ole mikään pieni säästö: Esimerkiksi vuonna 2020 päättyneitä vuodeosastohoidon hoitojaksoja oli noin 38 000 (THL:n tilastoraportti 2020). Lisäksi kahden psykiatrisen sairaalapaikan vuotuiset kustannukset ovat yhtä suuret tai suuremmat kuin 30–35 päivittäiselle käyttäjälle suunnitellun uuden Klubitalon koko vuoden menot. Laskelmat eri maissa ovat samansuuntaisia: Klubitalotoimintaan sijoitettu euro tai dollari tuottaa 4,5–6-kertaisesti säästöjä muilla alueilla yhteiskunnassa (Hwang ym. 2017). Kyseessä ei siis ole menoerä, vaan tuottava investointi hyvinvointialueelle. Harva sosiaali- tai mielenterveyspalvelu tuottaa näin todistettuja hyötyjä myös taloudellisessa mielessä.

Timo Aronkytö, hyvinvointialuejohtaja, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö suosittelee klubitalotoimintaa kaikille hyvinvointialueille: Klubitaloon sijoitettu raha tulee moninkertaisena takaisin. Toiminnan skaalaaminen on helppoa: Valmis konsepti ei vaadi suuria alkuinvestointeja ja valtakunnallisen klubitaloverkoston jo olemassa oleviin rakenteisiin on helppo kytkeytyä.

Lue lisää:

Klubitaloja johdetaan, arvioidaan ja kehitetään tiedolla johtaen yhteisellä Salesforce-jäsentietojärjestelmällä

Kaikki suomalaiset Klubitalot käyttävät jäsentietojärjestelmänään Salesforcea. Järjestelmä on ollut taloilla käytössä vuodesta 2013, mutta vuodesta 2019 alkaen sitä on uudistettu jäsenlähtöisemmäksi, helppokäyttöisemmäksi ja yhteismitalliseksi. Suomen Klubitalot ry hallinnoi koko suomalaisen klubitaloverkoston Salesforcea. Rakenne helpottaa talojen raportointia ja auttaa Suomen Klubitalot ry:tä ennakoimaan esim. koulutustarpeita ja tukitoimia, sekä koostamaan klubitalotoiminnan vaikutuksia yhteiseen käyttöön. Järjestelmää kehitetään jatkuvasti, viimeisimpänä toimintona yhteiskehittämällä toteutettu Oma polku: Tavoitesuunnitelmatyökalu, jolla jäsenten etenevät polut saadaan näkyviksi.

Lisäksi kaikki verkostomme Klubitalot käyttävät yhtenäistä jäsenkyselyä, johon on integroitu THL:n Osallisuusindikaattori (Experiences of Social Inclusion Scale, ESIS), Elämänlaadun mittari, joka perustuu WHO:n Quality of Life (WHOQOL) measure -mittariin sekä Yhteisöllisyysmittari (Psychological Sense of Community Scale). Vuoden 2024 alusta otimme lisäksi käyttöön Salesforceen integroidun yksilötason mittarin (Toipumiskysely eli QPR sekä Työhönpaluuvalmius-mittari), jolla saamme entistä paremmin kiinni jäsenten työ- ja toimintakyvyssä tapahtuvista muutoksista.

Salesforcen mittaristokojelautoja ja kattavia raportteja hyödynnetään muun kerättävän tiedon ohella Klubitalojen laatutyössä. Nämä voidaan mallintaa jatkuvan arvioinnin ja kehittämisen kehäksi, jossa Klubitalojen toimintaa arvioidaan ja kehitetään tiedolla johtaen.

Lue lisää:

Klubitalotoiminta on saavutettavaa

Hyvinvointialueiden tulee kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut sekä parantaa palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta. Klubitaloja on lähes kaikilla hyvinvointialueilla ja lisäksi korona-aikana polkaistiin käyntiin e-klubitalotoiminta jokaisella verkostomme 23:lla talolla. E-klubitalotoimintaa kehitettiin Yhdenvertainen e-Klubitalo -hankkeessa pidemmälle vuosien 2020–2021 aikana. Vuonna 2024 etätoiminta on luonteva osa Klubitalojen jokapäiväistä toimintaa.

Lue lisää:

Toipumisorientaatio Klubitaloilla

Klubitaloilla nähdään mielenterveyden haasteista toipuminen oppimis- ja muutosprosessina, jossa henkilön terveys ja hyvinvointi kohentuvat, kun hän ohjaa elämäänsä mahdollisimman itsenäisesti ja oppii käyttämään omia resurssejaan. Ajattelemme, että kaikilla meillä on toimintakykyä sairaudesta tai muusta haasteesta huolimatta. Mielekkäiden työtehtävien ja tuen lisäksi klubitaloyhteisö suojaa jäsentä eristäytymiseltä ja yksinäisyydeltä ja auttaa jaksamaan. Toipumista tapahtuu ennen kaikkea siellä, missä voi kokea toivoa ja osallisuutta.

Lue lisää:

Lähteitä

Ylitalo, Sami (2022): Investoidun pääoman sosiaalinen tuotto mielenterveyskuntoutujien Klubitaloilla. Pro gradu. Valtiotieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto

Hietala-Paalasmaa, O., Hujanen, T., Härkäpää, K. & Reuter, A. (2009): Mielenterveyskuntoutujien Klubitalot – yhteisön tukea ja yksilöllistä kuntoutumista. Avustustoiminnan raportteja 20. Raha-automaattiyhdistys, Helsinki, 122–128.

Hwang, Seungyoung; Woody, Jason & Eaton, William W. (2017): Analysis of the Association of Clubhouse Membership with Overall Costs of Care for Mental Health Treatment. Community Mental Health Journal, 53 (1), 102–106.

McKay, C.; Nugent, K.L.; Johnsen, M.; Eaton, W.W. & Lidz, C.W. (2018): A Systematic Review of Evidence for the Clubhouse Model of Psychosocial Rehabilitation. Adm Policy Ment Health (2018) 45: 28.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2020). Psykiatrinen erikoissairaanhoito 2020. Tilastoraportti, SVT : 44/2021

United Nations (2017): Report of the Special Rapporteur on the right of everyone to the enjoyment of the highest attainable standard of physical and mental health. Human rights council. 28 March 2017 (18–19).

Wahlbeck, Kristian; Hietala, Outi; Kuosmanen, Lauri; McDaid, David; Mikkonen, Juha; Parkkonen, Johannes; Reini, Kaarina; Salovuori, Samuel & Tourunen, Jouni (2018): Toimivat mielenterveys- ja päihdepalvelut. YhdessäMielin hankkeen raportti. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 89/2017. Helmikuu, 2018.