Suomen Klubitalot ry ja Nouseva mieli ry järjestävät marraskuun 25. päivä 2020 ajankohtaisen keskustelutilaisuuden, josta saat ennakkotietoa tässä Karoliina Ahosen väitöstutkimukseen perustuvassa blogikirjoituksessa
Toteutuvatko ihmisoikeudet Suomessa tasaveroisesti myös psykoosiin sairastuneen tai skitsofrenia-diagnoosin saaneen ihmisen kohdalla? Karoliina Ahonen tutki väitöskirjassaan suomalaisen mielenterveyspolitiikan muodostumista mielisairaaloiden lakkauttamisen jälkeen. Hän selvitti, miten julkinen valta on pyrkinyt turvaamaan kansalaisten perus- ja ihmisoikeudet mielenterveystyötä ohjatessaan.
Mielisairaaloita ryhdyttiin purkamaan Suomessa 1980-luvulla kansainvälisen esimerkin mukaan. Muutos liittyi laajempaan laitoshoidon alasajoon, missä julkisia palveluita haluttiin keventää ja tehostaa. Mielisairaalat tulivat yhteiskunnalle kalliiksi. Toisaalta psykiatrinen hoito myös kehittyi sekä ihmisoikeusajattelun vahvistumisen myötä että lääketieteellisestä näkökulmasta. Lisäksi syntyi uudenlaisia lääkkeitä, jotka mahdollistivat avohoitoon siirtymisen. Muutoksilla oli vaikutuksensa. Mielenterveyspolitiikan painopiste siirtyi vakavasti sairaiden ihmis- ja perusoikeuksien turvaamisesta koko väestön mielenterveyden ja hyvinvoinnin hallintaan.
Suomalainen mielenterveyspolitiikka onkin ollut terveyden edistämiseen, ennaltaehkäisemiseen ja hoidon kehittämiseen keskittyvää hyvinvointivaltion politiikkaa. Hyvinvointivaltio tarvitsi terveitä ja työkykyisiä kansalaisia. Vakavasti sairaiden ihmis- ja perusoikeuksia ei ole onnistuttu turvaamaan palvelujärjestelmään keskittyneen kehittämistyön avulla, sillä palvelujärjestelmää on kehitetty kyvykkäille ja aktiivisille kansalaisille. Vakavasti sairaat eivät ole pystyneet hyödyntämään tällaista järjestelmää.
Myöskään heidän ihmisoikeuksiaan ei voida edistää, mikäli yhteiskunnan syrjäyttäviin tekijöihin ei puututa. Mielenterveystyön kehittämiseen liittyvät ihmisoikeuskysymykset keskittyvät tällä hetkellä ennakkoluuloja vastaan kamppailemiseen ja asennevaikuttamiseen. Sen sijaan huomiota tulisi kiinnittää pikemminkin syrjinnän ja ihmisoikeusrikkomusten selvittämiseen ja estämiseen. Esimerkiksi avohoitoa mielenterveyspolitiikan keinona ei ole kyseenalaistettu missään vaiheessa. Myöskään avohoidon alkuperäisen tavoitteen, ihmisoikeuksien vahvistamisen, toteutumista ei ole arvioitu. Mielenterveyspolitiikan tulisi taata ihmisille resurssit yhteiskunnallisen toimijuuden toteuttamiseen sekä itsestään ja läheisistään huolen pitämiseen. Muutosta tarvitaan esimerkiksi palkkatyöstä ja yhteisöistä syrjäytymiseen sekä puutteellisiin asumisoloihin.
Karoliina Ahonen alustaa aiheesta keskiviikkona 25.11. klo 17-20 Suomen Skitsofreniayhdistyksen Nouseva mieli ry:n ja Suomen Klubitalojen yhteisesti järjestämässä avoimessa tilaisuudessa. Tilaisuus on siirretty verkkoon. Alustusta kommentoimassa ovat Suomen Klubitalot ry:n puheenjohtaja Esko Hänninen ja Suomen Skitsofreniayhdistys Nouseva Mieli ry:n puheenjohtaja Tapio Gauffin. Tilaisuuden juontaa Klubitalojen OSSI-yhteistutkimushankkeen projektipäällikkö Outi Hietala. Tilaisuutta voi seurata ja keskusteluun osallistua myös Facebookissa suorana lähetyksenä. Täältä löydät tilaisuuden linkin.