Klubitalojen jäsenkyselyn tulosten kertomukset klubitalotoiminnan eri ulottuvuuksista osa 1

Ikäryhmien erot osallisuusindikaattorissa 

Osallisuusindikaattori on mittari, jonka avulla voi määrittää ihmisen osallisuuden kokemuksen. Mittari koostuu kymmenestä eri kysymyksestä, jotka kuvailevat osallistumisen mahdollisuuksia, merkityksellisyyden tunnetta ja ihmisen resursseja tavoittaa haluamiansa asioita. Kysymyksiin vastataan asteikolla 1–5. 

Jäsenkyselyn osallisuusindikaattorin tuloksia tutkiessa löytyy mainittavaa esimerkiksi erilaisista ikäryhmistä. Erot ikäryhmien välillä ovat melko pieniä, mutta hahmoteltavissa on selkeä kaari. Keski-ikäiset (35–44) kokevat osallisuuden heikoimmaksi (3,78), ja tämä on koko aineiston matalin arvo. Nuorilla (18–24-vuotiailla) sekä nuorilla aikuisilla (25–34-vuotiailla) arvot ovat hieman korkeampia (3,88 ja 3,85). Myös 55–64-vuotiaat ovat lähellä nuorten tasoa (3,89). Vanhimmalla ikäryhmällä (65+) osallisuuskokemus on selvästi korkein (4,00). Kokemus osallisuudesta vaikuttaa nousevan eksponentiaalisesti ikäryhmien mukana, lukuun ottamatta keski-ikäisiä. On syytä kyseenalaistaa, miksi juuri tämä ikäryhmä tuottaa matalia arvoja osallisuusindikaattorissa. Mahdollinen syy voisi olla, että he ovat siirtymävaiheessa, eikä Klubitalo pysty tarjoamaan juuri sellaista tukea, mitä he tarvitsisivat. Usein keski-ikä on myös vaativa elämänvaihe, missä sekä lapset että omat vanhemmat tarvitsevat huoltoa. Osallisuuden kokemus voisi tästä syystä olla heikompi näiden vuosien aikana klubitalotoiminnan jäädessä sivummalle. 

Käyntitiheyden yhteys osallisuusindikaattorin tuloksiin 

Tutkiessa käyntitiheyden yhteyttä osallisuusindikaattorin tuloksiin näkyy kaksi huomionarvoista löydöstä. Tiheimmin käyvät jäsenet kokevat eniten osallisuutta. Jäsenet, jotka käyvät Klubitalolla päivittäin tai lähes päivittäin vastasivat asteikolla 1–5 keskimäärin 3,97 ja muutaman kerran viikossa käyvät vastasivat keskimäärin 3,94. Tämä viittaa siihen, että säännöllinen käynti lisää osallisuuden tunnetta. Tuloksissa näkyy kuitenkin yksi poikkeava arvo. Jäsenet, jotka käyvät Klubitalolla harvemmin kuin kerran kuukaudessa (3,82) kokevat enemmän osallisuutta kuin jäsenet, jotka vierailevat Klubitalolla kerran tai muutaman kerran kuukaudessa (3,65 ja 3,64). Tämä voi johtua siitä, että tähän ryhmään kuuluvilla on jo olemassa olevatukiverkosto ja, he eivät tarvitse Klubitalon palveluita yhtä paljon. 

Jäsenyyden keston yhteys koettuun hyötyyn hyvinvoinnin kannalta 

Jäsenkyselyn tulokset näyttävät, että pitkäaikaiset jäsenet kokevat klubitalotoiminnan vähentäneen tarvetta sekä avohoidolle että osastohoidolle. Kysymyksiin on vastattu asteikolla 1–4. Kokemus Klubitalon vaikutuksesta avohoitokäyntien vähenemiseen on matalin alle vuoden jäsenenä ja 1–2 vuoden jäsenenä olleilla (3,06 ja 3,04) ja nousee selvästi yli 10 vuoden jäsenillä (3,35). Poikkeuksena on pieni notkahdus 1–2 vuoden kohdalla, mikä voi kertoa siitä, että juuri tässä vaiheessa odotukset tai tarpeet ovat murroksessa. Osastohoidon osalta kehitys on vielä johdonmukaisempi ja nousu jyrkempi, sillä alle vuoden jäsenet vastaavat keskimäärin 3,18 ja yli 10 vuoden jäsenet 3,50. Tämä viittaa siihen, että Klubitalon rooli vakavampien kriisien ehkäisyssä vahvistuu sitoutumisen ja ajan myötä. Pitkäaikaiset jäsenet ovat todennäköisesti integroituneet yhteisöön syvemmin, saaneet enemmän vertaistukea ja oppineet käyttämään Klubitalon tarjoamaa tukea ennen kuin tarvitaan raskaampia hoitomuotoja. 

Myös koettu hyöty klubitalotoiminnasta itseluottamuksen suhteen nousee tasaisesti koko jäsenyyden ajan. Alle vuoden jäsenillä on matalin arvo (3,16), ja yli 10 vuoden jäsenillä on korkein arvo (3,34). Toimintakyvyn osalta arvot pysyvät korkeina koko jäsenyyden ajan (3,28–3,38). Nämä kaksi ovat klubitalotoiminnan selkeimmät vahvuudet ja niiden koettu vaikutus vain vahvistuu ajan myötä. 

Ruokavalion terveellisyys saa kaikissa hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä matalimmat arviot (2,54–2,89), mutta kehitys on suhteellisesti suurin. Alle vuoden jäsenillä keskiarvo yltää vain 2,54, mutta 3 vuoden jälkeen keskiarvo pysyy 2,83–2,89 välillä. Tämä viittaa siihen, että ruokailutottumuksiin liittyvä muutos vaatii pitempää läsnäoloa.  

Liikunnan, vuorokausirytmin parantamisen ja masennus- sekä ahdistusoireiden helpottamisen kannalta arvojen kehitys ei ole lineaarinen. Arvot nousevat hieman 3–5 vuoden pituisen jäsenyydenkohdalla, mutta laskevat taas välillä pitkäaikaisilla jäsenillä. Erityisesti liikkuminen on poikkeuksellinen sillä 1–2 vuoden ryhmässä arvo on jopa matalampi kuin uusilla jäsenillä. Samanlaista epämääräistä kehitystä löytyy alkoholiin, tupakkaan ja muiden päihteiden käyttöön liittyvistä kysymyksistä.  

Jäsenyyden keston yhteys Klubitalon merkitykseen opiskelun ja työllistymisen kannalta 

Jäsenkyselyn tulosten perusteella Klubitalon rooli kouluttautumisen tai työllistymisen mahdollistajana syvenee sitoutumisen myötä. Klubitalotoiminnan merkitys jäsenen opintoihin pääsynkannalta saa keskiarvoja väliltä 2,76–3,20 asteikolla 1–4. Alle vuoden mukana olleet jäsenet kokevat Klubitalon merkityksen heidän opintojensa kannalta selvästi pienimmäksi (2,76). Tulokset nousevat johdonmukaisesti jäsenyyden keston pidetessä ja saavuttaa huippunsa 6–10 vuoden jäsenyyden kohdalla (3,20). Yli 10 vuoden jäsenillä arvo kuitenkin laskee hieman takaisin tasolle 3,02. Tämä kaari viittaa siihen, että Klubitalon opiskelua tukeva vaikutus vahvistuu ajan myötä. Yhteisöön kiinnittyminen, opintovalmennukseen syventyminen ja rohkaistuminen kouluttautumaan vievät aikaa. Pitkäaikaisimmilla jäsenillä lievä lasku saattaa selittyä sillä, että opiskeluvaihe on jo takanapäin tai elämäntilanne on muuttunut. Työllistymisen osalta kuva on samanlainen. Vastauksien keskiarvo nousee eksponentiaalisesti jäsenyyden keston mukana (2,93–3,21). Data tukee ajatusta, että pitkäaikainen jäsenyys Klubitalolla on erityisen tärkeää sekä opiskelun että työllistymisen tukemisessa. 

Yhteenveto

Tulokset esittävät iän ja käyntitiheyden vaikutukset osallisuusindikaattorin tuloksiin. Kokemus osallisuudesta on korkein iäkkäillä jäsenillä ja jäsenillä, jotka käyvät Klubitalolla usein. Lisäksi pitkäaikainen jäsenyys vähentää koettua tarvetta avo- ja osastohoidolle. Klubitalotoiminnasta on myös hyötyä itseluottamuksen, toimintakyvyn ja terveellisen ruokavalion kannalta. Vastausten keskiarvojen kehitys eri päihteiden käytön, liikunnan, vuorokausirytmin parantamisen ja masennus- sekä ahdistusoireiden helpottamisen suhteen ei ole yhtä lineaarinen. Pitkäaikaiset jäsenet kokevat Klubitalon merkityksen työllistymisen ja opintoihin pääsyn kannalta suuremmaksi kuin muut jäsenet.

Teksti: Nea Eerola, eKlubitalon harjoittelija