Jäsenyyden keston yhteys yhteisöllisyysmittarin tuloksiin
Yhteisöllisyysmittari mittaa jäsenien kokemaa yhteisöllisyyden tunnetta ja, miten he kokevat, että yhteisö toteutetaan. Vastaajat vastaavat kysymyksiin asteikolla 1–6.
Tutkiessa jäsenyyden pituuden yhteyttä yhteisöllisyysmittarin tuloksiin näkyy nouseva kaarre arvoissa. Jäsenet, jotka ovat käyneet Klubitalolla alle 3 vuotta kokevat vähiten yhteisöllisyyttä (4,91–4,92). Keskiarvo kasvaa niiden jäsenien kohdalla, jotka ovat käyneet Klubitalolla 3–5 vuotta (4,98) ja 6–10 vuotta (4,96). Vahvin kokemus yhteisöllisyydestä löytyy niiden jäsenienkeskuudessa, jotka ovat käyneet Klubitalolla yli 10 vuotta (5,10). Kehitys tuntuu luonnolliselta sillä yhteisöön tutustuminen vie aikaa. Jäsen tarvitsee aikaa etsiäkseen itselleen paikan yhteisöstä ja kartoittaakseen sosiaalista ympäristöään.
Jäsenyyden pituuden yhteys uusien taitojen oppimiseen Klubitalolla
Jäsenkyselyssä nousee esille myös toinen Klubitalon hyöty. Jäsenet oppivat uusia taitoja ja ei pelkästään jäsenyytensä alussa vaan ne kehittyvät myös jäsenyyden keston myötä. Tämä löydös haastaa mahdollisen oletuksen, että vaan uudet tulijat oppisivat uusia taitoja. Kysymyksiin on vastattu asteikolla 1–4.
Määrä jäseniä, jotka kokevat oppineensa arjen taitoja, lisääntyy jäsenyyden edetessä. Alle vuoden mukana olleet jäsenet vastaavat keskiarvolla 2,40 ja yli 10 vuotta mukana olleet jäsenet vastaavat keskimäärin 2,77. Digitaidoissa kasvu nousee samalla tavalla ja vielä selvemmin (2,27–2,79). Aika näyttäytyy tärkeäksi tekijäksi eri taitojen kehittämisen suhteen.
Sosiaaliset taidot erottuvat siinä, että jo alle vuoden jäsenillä keskiarvo on 2,88, mikä on selvästi korkeampi kuin muissa kategorioissa samassa vaiheessa. Kuitenkin myös sosiaaliset taidot kehittyvät edelleen keston myötä, mikä näkyy yli kymmenen vuoden mukana olleiden jäsenien keskiarvossa (3,19).
Kiinnostavaa on, että jäsenien kokemus opittujen taitojen hyödyllisyydestä kasvaa jyrkimmin ensimmäisten 3 vuoden aikana (2,86 → 3,14) ja tasaantuu sen jälkeen. Tämä voi tarkoittaa, että koettu hyöty saavuttaa jonkinlaisen katon pitkäaikaisilla jäsenillä tai, että pitkään käyneet arvioivat hyötyä eri tavalla, kenties kriittisemmin tai suhteuttaen sen muihin elämänalueisiin.
Omien vahvuuksien toteuttamisen yhteys työllistymiseen ja opintoihin pääsyyn
Vastaajien kokemus siitä, että he saavat käyttää osaamistaan tai taitojaan Klubitalolla korreloi selvästi kokemuksen kanssa siitä, että klubitalotoiminta on parantanut heidän valmiuksiaan opiskella. Jäsenet, jotka eivät koe klubitalotoiminnan parantaneen heidän valmiuksiaan opiskella kokevat vähiten mahdollisuutta käyttää vahvuuksiaan. Kokemus vahvuuksien toteuttamisesta nousee keskiarvosta 3,09–3,64 asteikolla 1–4 luokkien välillä ja on korkein heidän keskuudessaan, jotka kokevat Klubitalon parantaneen heidän valmiuksiaan opiskella eniten. Omien taitojensa hyödyntäminen korreloi myös jäsenien kokemuksen kanssa siitä, että klubitalotoiminta on parantanut heidän valmiuksiaan työllistyä. Tulokset eivät osoita suoraa syy-seuraussuhdetta, mutta yhteys on vahva ja yhdenmukainen.
Osa jäsenkyselyn tuloksista haastaa kuitenkin mahdollisen oletuksen, että työllistyneet tai opintoihin päässeet jäsenet kokisivat saavansa hyödyntää omaa osaamistaan tai omia kykyjään Klubitalolla enemmän kuin muut. Jäsenet, jotka ovat työllistyneet tai päässeet opiskelemaan jäsenyytensä alkamisen jälkeen eivät koe saavansa hyödyntää vahvuuksiaan merkittävästi enemmän kuin he, jotka eivät ole työllistyneet tai päässeet opiskelemaan. Työllistyneiden jäsenien keskiarvo väitteessä “Saan käyttää omaa osaamistani tai taitojani klubitalolla” oli 3,33 ja jäsenet, jotka eivät olleet työllistyneet, vastasivat samaan kohtaan keskiarvolla 3,28. Opiskeluun liittyvässä väitteessä ero oli vielä pienempi. Jäsenet, jotka on päässeet opiskelemaan jäsenyytensä alkamisen jälkeen, vastasivat keskiarvolla 3,30 ja he, jotka eivät ole olleet opiskelemassa vastasivat keskiarvolla 3,31. Näiden tulosten perusteella kannattaisi pohtia, miksi jäsenet eivät etene työelämässä tai opiskelijana siitä huolimatta, että he saavat toteuttaa vahvuuksiaan. Merkittävä löydös on kuitenkin se, että vahvuuksien toteuttaminen lisää koettua valmiutta työskennellä ja opiskella.
Yhteenveto
Tulokset viittaavat siihen, että tunne yhteisöllisyydestä vahvistuu ajan myötä. Pitkäaikaiset jäsenet kokevat myös arjen taitojen, digitaitojen ja sosiaalisien taitojen paranevan enemmän kuin uudemmat jäsenet. Kokemus taitojen hyödyllisyydestä kasvaa myös jäsenyyden pituuden myötä, mutta tasaantuu 3 vuoden jälkeen. Omaa osaamistaan tai omien taitojen hyödyntämien ei vaikuta olevan suorassa yhteydessä työllistymiseen tai opintoihin pääsyyn. Siitä huolimatta tämä vahvuuksien toteuttaminen kuitenkin vahvistaa koettua valmiutta edetä näillä alueilla.
Teksti: Nea Eerola, eKlubitalon harjoittelija