ESKOT ry:n kehitysjohtaja Sami Ylitalo laati vaikuttavuustiedotteen lähetettäväksi kansanedustajille budjettiriihen alla. Klubitalot lähettivät vaikuttavuustiedotetta oman alueensa kansanedustajille, ja Suomen Klubitalot ry lähetti niiden alueiden kansanedustajille, joilla Klubitaloa ei ole. Tiedote sisältää perustietoa klubitalomallista sekä Klubitalojen toiminta- ja vaikutuslukuja. Kannattaa lukea ja jakaa!
Mielenterveyskuntoutujien Klubitalo on kansainvälinen ja tutkimusnäyttöön perustuva kokonaisvaltainen mielenterveyskuntoutuksen malli, jonka keskiössä on erityisesti mielenterveyskuntoutujien työelämävalmiuksien parantaminen. Suomessa toimii kaikkiaan 21 eri sote-järjestöjen ylläpitämää Klubitaloa. Osallistujille maksuton, lähetteetön ja aikarajoitteeton toiminta perustuu kansainvälisen kattojärjestön Clubhouse Internationalin määrittelemiin laatustandardeihin.
Klubitalon yhteisöstä ja siellä työskenteleviltä työ- ja opintovalmentajilta saa tukea omaan arkeen ja jaksamiseen sekä opintoihin ja työllistymiseen. Työntekijät ovat sote- ja koulutusalan ammattilaisia. Yhteisö toimii kuin tavallinen työpaikka, missä jäseniksi kutsuttavat kuntoutujattekevät normaalia työaikaa noudattelevina aukioloaikoina yhdessä henkilökunnan kanssa erilaisia yhteisön ylläpitoon liittyviä tehtäviä: esimerkiksi keittiötöitä, hallinnollista työtä ja viestintää. Klubitalojen ulkopuolelta kuntoutujille etsitään erilaisia mahdollisuuksia palkkatyöhön ja tarjotaan tukea myös työssäolon aikana. Opinnoissa tukea tarjotaan opiskelutaitoihin sekä aina opiskelupaikan hakemisesta valmistumiseen saakka, minkä jälkeen voidaan siirtyä tarvittaessa työvalmennukseen. Klubitalot tekevät aktiivisesti yhteistyötä julkisen sektorin ja muiden järjestöjen sekä yritysten ja oppilaitosten kanssa. Toimintaa järjestetään myös verkossa.
Klubitalon yhteisössä toimiminen vahvistaa kuntoutujien arki- ja työelämätaitoja, sosiaalisia taitoja sekä itsetuntoa ja tarpeellisuuden tunteen kokemusta. Tämä lisää yksilön mielenterveyden voimavaroja, mikä auttaa eteenpäin vaikeistakin mielenterveyden häiriöistä toipumisessa. Klubitalot tukevat kuntoutumista ihmisten arjessa, minne asti julkiset palvelut eivät yllä – ja missä mielenterveyden ongelmista toipuminen kuitenkin tosiasiallisesti tapahtuu. Näin ne täydentävät julkisia palveluja merkittävällä tavall
| Toiminta- ja vaikutuslukuja 2024 (kaikki suomalaiset Klubitalot) | Määrä | % |
| Aktiivisia jäseniä (eri kävijöitä) vuonna 2024 | 3079 | |
| Käyntipäiviä yhteensä 2024 | 108 372 | |
| Jäsenkyselyyn 2024 vastanneita jäseniä | 1247 | 41 % |
| Vuonna 2024 opiskelemassa olleita jäseniä | 568 | 18 % |
| Vuonna 2024 eri tavoin työllistyneitä jäseniä | 772 | 25 % |
| Psyk. hoitotarpeen vähenemistä Klubitalon ansiosta kokeneita kyselyssä (N=1247) | 596 | 48 % vastaajista |
| Ahdistus- ja masennusoireiden helpottumista Klubitalon ansiosta kokeneita kyselyssä | 834 | 67 % vastaajista |
| Itseluottamuksen vahvistumista Klubitalon ansiosta kokeneita kyselyssä | 917 | 74 % vastaajista |
| Elämänhallinnan parantumista Klubitalon ansiosta kokeneita kyselyssä | 731 | 59 % vastaajista |
Suomalaisten Klubitalojen vaikuttavuutta seurataan yhteisellä reaaliaikaisella tietojärjestelmällä, joka laskee myös toimintaan investoidun pääoman sosiaalisen tuoton niin sanotulla SROI-menetelmällä. Vuonna 2024 tämä tuotto oli 6,5 -kertainen saatuun rahoitukseen nähden. Tietojärjestelmä ja SROI-laskelma palkittiin Vaikuttavuusseura ry:n Vuoden vaikuttavuusteko 2024 -kilpailun toisella sijalla. Sosiaalista tuottoa syntyy esimerkiksi sairaalahoidon tarpeen vähenemisestä koituvasta säästöstä. On hyvä huomata, että yhden Klubitalon (n. 20 toimintaan osallistujaa / päivä) koko toiminnan vuosikustannukset vastaavat kahden psykiatrisen osastohoitopaikan vuosikustannuksia (HUS-alueen yksikköhinnoilla laskettuna).
Vuoden 2025 aikana monilla Klubitaloilla on havaittu merkittävää kysynnän kasvua johtuen paikallisten julkisten palvelujen ylikuormittumisesta. Klubitalotoiminnan rahoituksen vaarantuminen uhkaa suomalaisen mielenterveyspalvelujärjestelmän vaikuttavuuden kokonaisuutta. Rahoituksen kaventaminen syventää julkisen sektorin ongelmia entisestään ja ainoastaan lisää mielenterveyden häiriöiden hoidon kokonaiskustannuksia sekä ongelmista kärsivien kuntoutumisen ja työllistymisen haasteita. Tähän meillä ei ole varaa.
Kysymykset ja lisätiedot:
Sami Ylitalo, kehitysjohtaja
Etelä-Suomen Klubitalot ESKOT ry
040 140 7892
sami.ylitalo@eskot.org