Kyselyn vastausten perusteella Klubitaloon tultiin monia eri reittejä ja sen tarjoamista mahdollisuuksista saatiin tietoa monien eri kanavien kautta. Myös jäsenyyden alkuvaihe ja kokemukset siitä vaihtelevat. Parhaimmillaan Klubitalo koettiin helppona, turvallisena, luontevana ja jopa innostavana paikkana. Toisaalta taloon tulemisessa ja yhteisöön tutustumisessa voi joskus tapahtua jotain, jonka osa tulokkaista koki haastavana. Myös korona-aika nosti uudenlaisia kynnyksiä Klubitaloon tulemiselle. (Korona-ajan tuloksista kerrotaan myöhemmin omassa blogipostauksessa).
Suurin osa kyselyn vastaajista oli saanut tiedon Klubitalosta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista joko psykiatrian poliklinikalla (35 % kuuli Klubitalosta siellä) tai sairaalan osastolla (12 % vastaajista). Tietoa Klubitalosta oli saatu myös ystävä- tai tuttavapiirin välityksellä (yli 10 % vastaajista sai tiedon heiltä) sekä päivä- tai työtoiminnassa (10 %).
Psykiatrisella poliklinikalla Klubitalosta kertoi tavallisesti sairaanhoitaja tai lääkäri. Ainakin näin kertoi lähes puolet OSSI-kyselyyn vastanneista. Klubitalojen pitkäjänteinen yhteistyö näiden yksiköiden ja hoidosta vastaavien ammattilaisten kanssa on siis tuottanut tulosta. Myös muita ammattiryhmiä (esimerkiksi sosiaalityöntekijöitä, toimintaterapeutteja) olisi hyvä saada tietoisiksi Klubitalojen kuntoutumiselle tarjoamista mahdollisuuksista. Ilman riittävää tietoa ja ymmärrystä talojen toiminnasta sekä sinne ohjaamisen tavoista he eivät pysty toteuttamaan tätä tärkeää tehtävää.
Moni sairaalasta kotiutunut tai arjessaan sinnittelevä tarvitsee itselleen sopivaa yksilöllistä ohjausta, rohkaisua, tietoa ja tukea uskaltautuakseen Klubitaloon edes tutustumiskäynnille. Siksi onkin hienoa, että enemmistö kyselyyn vastanneista koki saaneensa Klubitalolle tulemiseen riittävästi ohjausta ja tukea (hiukan yli 84 % vastaajista oli tätä mieltä).
Klubitaloista saatu ennakkotieto on positiivista
Entä millaista oli Klubitalosta saatu ennakkotieto? Mielipiteitä etukäteen saadusta tiedosta kartoitettiin monivalintakysymyksellä, johon vastaajat pystyivät valitsemaan useamman vastausvaihtoehdon.
Kyselyyn vastanneet pitivät Klubitalosta saamaansa ennakkotietoa positiivisena ja kokivat sen vastanneen heidän odotuksiaan. Saatu tieto oli herättänyt noin puolessa heistä kiinnostuksen Klubitaloja kohtaan ja yli 40% vastaajista oli päättänyt sen pohjalta ryhtyä toimeen eli ottamaan ensimmäiset askeleet kohti Klubitaloa. Vain kolmannes kyselyyn vastaajista arvioi saamansa ennakkotiedon ymmärrettäväksi.
Yksi vastaajista kiteytti ennakkotietoon liittyvän haasteen omalla kohdallaan näin:
”Ennen talolle tuloa ensimmäisen kerran mielessä oli oikeastaan vain ’sinne voi mennä joka arkipäivä’. Tutustumiskäynnillä sain sitten paljon enemmän infoa talon toiminnasta. ”
Tutustumisvaiheessa yksinäisyys ja epävarmuus voi korostua
Noin puolet vastaajista kertoi tulleensa tutustumaan Klubitaloon yksin, neljäsosa oli tullut hoitajan kanssa ja yksi kymmenestä jonkun muun kanssa. Klubitalossa tulijaa vastassa oli tavallisesti ollut Klubitalon työntekijä (68 %) usein myös jäsen tai useita jäseniä (46 %) harvemmin talon johtaja (16 %). Lähes puolet (44,2 % vastaajista) oli viihtynyt ensivierailulla puolesta tunnista tuntiin ja yli puolet heistä (60,8%) oli kiinnostunut toiminnasta niin, että tuli käymään talolla uudestaan jo viikon sisällä ensikäynnistä. Suurin osa (yli 70 %) vastanneista katsoi, että Klubitalolla oli kohtuullisen tai erittäin helppoa tutustua ihmisiin.
Yksi vastaajista pohti tätä alkuvaihetta omien kokemustensa perusteella seuraavasti:
”Klubitalolle tuleminen on hankalaa jos ei ole koskaan ennen käynyt. Oletetaan, että jokainen löytää porukkansa ja osaa toimia itsenäisesti. Vaikka Klubitalolla ollaan muiden kanssa tekemisissä, yksinäisyyden tunne ja epävarmuus korostuu, jos siitä on kärsinyt aiemmin. Muodollisesti erilaisuutta hyväksyvä ilmapiiri ei auta epävarmuuteen. Jotkut tarvitsevat enemmän tukea ja opastusta eikä tämä välttämättä näy ulospäin. ”
Uuteen paikkaa ja ihmisiin tutustuminen onkin usein jännittävää ja jopa stressaavaa. Yli puolet (56,4%) vastaajista koki Klubitaloon tutustumista helpottaneen, että heidän kanssaan juteltiin. Lähes yhtä moni (49,6%) piti hyvänä myös sitä, että erityisesti talon henkilökunta piti huolta uuden jäsenen kotiutumisesta taloon ja yhteisöön. Monille oli myös ollut tärkeää, että Klubitalossa sai olla rauhassa ja tarkkailla tilannetta (44,8%), kun taas toisten oloa helpotti se, että sai heti jotain itselleen sopivaa tekemistä (42,4%) sekä se, että muut jäsenet kertoivat heille itsestään (37,4%). Runsas kolmannes (33,8%) vastaajista oli pitänyt alkuvaiheessa hyvänä sitä, että heidät oli heti kutsuttu mukaan porukkaan ja että talosta oli löytynyt itselle sopiva työyksikkö. Ja lähes yhtä moni (31,2%) oli ollut tyytyväinen siihen, että oli saanut heti ensi käynnillä tietoa Klubitalon tarjoamista mahdollisuuksista. Monille (28,5%) oli myös ollut tärkeää, että heidän mielipidettään kysyttiin ja sitä myös kuunneltiin.
Rento ja hyväksyvä tunnelma synnyttää hyvän ensivaikutelman
Tutustumiskäynnillä muodostunut ensivaikutelma Klubitalosta oli kyselyyn vastanneiden mielestä pääosin hyvä ja positiivinen. Klubitalon tunnelmaa ja ensivaikutelmaa kuvasivat vastaajien mielestä rento (51,6% vastaajista oli tätä mieltä), hyväksyvä (49%), asiallinen (46,6%) , kiinnostava (46 %), rauhallinen (45,7 %), turvallinen (43 %) ja luotettava (33,8%). Vastaajat pystyivät valitsemaan tähän kysymykseen useita vastausvaihtoehtoja.
Kun tutustumisvaihe eteni jäseneksi liittymiseen, tärkeimpiä syitä tähän kyselyyn vastanneiden kohdalla olivat mukavat ihmiset ja seura, joita Klubitalo tarjoaa (65,6%) sekä kiinnostava toiminta ja työtehtävät (65 %). Yli puolet oli päättänyt liittyä jäseneksi siksi, että talon henkilökunta oli ystävällistä ja osaavaa (55,2% vastaajista piti tätä tärkeänä). Monille oli tärkeää myös talon sopiva sijainti (46,6% vastaajista kertoi tämän vaikuttaneen jäseneksi liittymiseen). Jäsenyyteen motivoi myös talon kutsuva ilmapiiri ja tunnelma (42,7% vastaajista piti tätä tärkeänä), siellä saatava edullinen ruoka ja kahvit (41,8%:n mielestä tämä vaikutti heidän jäsenyyteensä). Osalla jäseneksi ryhtymiseen vaikutti myös osallistumismahdollisuus Klubitalon vapaa-ajantoimintaan (37,4% vastaajista arvosti tätä), sekä mahdollisuus saada Klubitalolla tukea ja ohjausta työllistymiseen (29,4%). Oma osuutensa jäseneksi hakeutumisessa oli myös kodikkailla ja toimivilla tiloilla (27,9%).
Klubitalolle ensimmäistä kertaa tuleminen voi jännittää. Kuva Pexels.
Nämä OSSI-kyselyssä esiin nousseet taloon tutustumisen ja jäsenyyden alkuvaiheen kokemukset ovat tärkeitä siksi, että kukin Klubitalo voi peilata niihin omia uusien ihmisten vastaanottamisen ja yhteisön jäseneksi rohkaisemisen käytäntöjään ja löytää näin uusia näkökulmia. Uusien näkökulmien kautta luodaan keinoja, joiden avulla käytännöt saadaan vastaamaan yhä paremmin tulokkaiden moninaisiin tarpeisiin. Tämä on tärkeää siksi, että uusien tutustujien vastaanotto vaikuttaa keskeisellä tavalla siihen miten tulijat sitoutuvat klubitalotoimintaan ja miten Klubitalo onnistuu näin turvaamaan toimintansa jatkuvuuden.
Klubitalojen oma OSSI-yhteistutkimushanke on ollut käynnissä vuoden. Viime vuonna OSSI-hanke kartoitti jäsenten kokemuksia Klubitaloon tulemisesta ja jäsenyyden alkuajoilta. Tähän jäsenkyselyyn vastasi yhteensä 339 jäsentä, jotka edustivat kaikkia 23 Klubitaloa. Tuloksia on jo esitelty viiteen eri Klubitalo-tyyppiin perustuvissa työpajoissa. OSSI-hankkeen projektipäällikkö Outi Hietala ja tutkimusavustaja Jussi Haatainen kertovat tässä blogipostauksessa, miten taloon tulemisen reitit kyselytulosten valossa jäsenille avautuivat sekä millaisena taloon tutustuminen sekä jäsenyyden alkuvaihe koettiin. Muista OSSI-jäsenkyselyn tuloksista kerrotaan kevään mittaan ilmestyvissä blogipostauksissa.