Palvelumuotoilulla ja klubitalomallilla on enemmän yhteistä kuin uskoitkaan. Suomen Klubitalot ry:n Peppi kertoo tässä blogikirjoituksessa oivalluksiaan siitä, miksi palvelumuotoilu on erityisen toimiva tapa kehittää juuri Klubitalojen toimintaa. Tässä kirjoituksessa pureudutaan erityisesti yhdenvertaisuuden teemaan.
Aluksi: Mitä oikein on palvelumuotoilu?
Palvelumuotoilu (eng. Service Design) tarkoittaa palvelujen ja asiakaskokemuksen suunnittelua ja kehittämistä muotoilun menetelmin. Tämä helpottuu erilaisten työkalujen ja visualisointien avulla. Palvelumuotoilu on myös asenne ja ajattelutapa koko suunnittelua kohtaan. Oleellisinta siinä on asettaa asiakas kaiken keskiöön. Asiakkaan tarpeiden ja toiveiden tutkiminen ja ymmärtäminen auttavat hahmottamaan ihmislähtöisesti, mitä ongelmaa palvelulla todella ollaan ratkaisemassa. Palvelumuotoilu on luonteeltaan hyvin demokraattista; työtä tehdään ruohonjuuritasolla, prosessille oleellisten kohderyhmien edustajien kanssa yhdessä kehittäen ja siitä oppien.
Yhdenvertaisuus on hyvä motivaattori
Klubitalo on mielenterveyskuntoutujien ja palkatun henkilökunnan muodostama, demokraattinen yhteisö, ja tämä tekee siitä erityisen avohoidon palveluiden kentällä. Jäsenet ovat koko Klubitalon toiminnan elinehto; he osallistuvat niin toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja päätöksentekoon kuin arviointiinkin. Mikä siis sopisi paremmin tällaisen toiminnan kehittämiseen kuin yhdessä tekemisen ja kokeilemisen puolesta liputtava palvelumuotoilu?
Kun puhutaan mistä tahansa toiminnan kehittämisestä, ainoa keino saada toimijat todella sitoutumaan muutokseen, on kuulla heidän omia ideoitaan ja antaa heidän vaikuttaa itse muutoksen suuntaan. Tällaiset alhaalta ylöspäin kulkevat ideat ja kokeilut ovat tutkitusti oleellisessa osassa, jos muutosprosesseja halutaan todella juurruttaa paikallistasolle saakka. (esim. Kivisaari & Leväsluoto 2012.)
Palvelumuotoilun lukuisat työkalut auttavat uusien näkökulmien löytämisessä ja ehkä huomaamattakin toistettujen mekanismien murtamisessa. Useimmiten aiheeseen perehtynyt fasilitaattori valitsee kullekin ryhmälle sopivat työtavat, valmistelee työpajat ja sparrailee niihin osallistujia. Onnistuneen työpajan luovat kuitenkin nimenomaan osallistujat yhdessä, ei fasilitaattori yksin, tai se, joka ryhmässä huutaa kovimmalla äänellä. Samalla tavalla myös Klubitaloilla päätetään niin isoista kuin pienistäkin asioista yhdessä, konsensusperiaatetta noudattaen.
“Mahtavia ideoita, kaverit! Eikä tämän tekeminen yksin olisi yhtään näin hauskaakaan!”
Kuva: Peppi Laine
Miten tällaista palvelumuotoilun ja klubitalomallin mukaista ajattelua sitten voisi oikein toteuttaa omassa elämässä? Vaikkapa niin, että seuraavan kerran kun huomaat itsessäsi muutosvastarintaa kotona, töissä tai harrastuksissa, pyri oman mielipiteesi läpi runnomisen sijaan selvittämään, mitä mieltä muut todella ovat. Kysy kysymyksiä ja kuuntele perusteluja. Todennäköisesti käy niin, että yhteisen kehittämisen tuloksena syntyneellä ideallanne on paljon paremmat mahdollisuudet toimia.
Kiinnostuitko palvelumuotoilusta? Lue esimerkiksi nämä klassikkoteokset:
- Schneider, J. & Stickdorn, M. (2014). This Is Service Design Thinking: Basics, Tools, Cases. Amsterdam: BIS Publishers.
- Hormess, M. E.; Lawrence, A. & Stickdorn, M. (2018). This Is Service Design Doing: Applying Service Design Thinking in the Real World: A Practitioners’ Handbook. O’Reilly Media.
Tai kokeile Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Palmu Inc.in luomaa SDT – Palvelumuotoilun Työkalupakkia.
Entä haluatko oppia lisää klubitalotoiminnasta? Tietoa löydät esimerkiksi täältä. Voit myös käydä vierailulla oman paikkakuntasi Klubitalolla.