Me klubitalolaiset itse tiedämme miten hienoja yhteisöjä Klubitalot ovat, mutta Klubitalot ja klubitalomalli eivät ole kovin hyvin tunnettuja oman yhteisömme ulkopuolella. Klubitalotoiminnan laajempi tunnetuksi tekeminen vaatii yhteisen äänemme selkiyttämistä ja yhtenäistämistä, sekä suuntautumista entistä enemmän ulospäin. Tämä blogi on yksi uusi äänitorvemme. Nyt juuri on tärkeää vaihtaa isompaa vaihdetta silmään Klubitalojen tunnettuuden, brändin, viestinnän ja vaikuttamisen osalta. Miksi näin?
Järjestöjä on Suomessa paljon ja niillä on tärkeä rooli
Erilaisilla järjestöillä on tärkeä rooli Suomessa niin terveyden edistämisessä kuin erilaisissa sosiaalisen hyvinvoinnin tehtävissäkin. Yli 800 järjestöä saa vuosittain avustusta Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta Stealta. Järjestöillä on Suomessa pari tuhatta toimintakeskusta, 37 000 työntekijää ja yhteensä yli miljardin euron liikevaihto. (Lähde HS 10.7)
Klubitalot ovat yksi osa tätä laajaa järjestökenttää. Kaikki Suomen Klubitalot ry:n jäsenklubitalot saavat noin puolet rahoituksestaan Stealta ja noin puolet kunnilta. Suomen Klubitalot ry on saanut Stealta rahoituksen myös kolmivuotiseen Verkon vahviste
-hankkeeseen.
Järjestöjen tulee valmistautua uudistuksiin
Toiminnan tunnetuksi tekemisen merkitys korostuu valmistauduttaessa SOTE- ja maakuntauudistusten sekä kuntoutuslainsäädännön kokonaisuudistuksen aiheuttamiin muutoksiin. Näistä syistä Suomen Klubitalot ry:n strategia ja viestintäkäytännöt tulee saattaa muuttuvan toimintaympäristön edellyttämälle tasolle ja vastaamaan uusiin tarpeisiin. Klubitalojen pitää pystyä entistä paremmin tuomaan esiin tuloksensa ja vaikutuksensa ja osata raportoida jäsenten kuntoutumishyödyistä päättäjille ja rahoittajille.
SOTE-uudistus vaatii järjestöiltä myös omavalvontasuunnitelmaa ja tarkempaa laadunarviointia. Myös tätä työtä tehdään Verkon vahviste -hankkeessa.
Suomen Klubitalot ry:n toimisto sijaitsee Helsingin Pasilassa, Järjestötalo 1:ssä. Kuva: Peppi
Järjestöt hoitavat usein tehtäviä, joihin valtiolta tai kunnista ei löydy spesifiä osaamista. Palvelut ovat syntyneet usein tietyn asiakasryhmän erityisistä tarpeista. Palvelun tuottajalla voi silloin olla ainutlaatuista osaamista juuri tietyn asiakasryhmän tarpeisiin.(HS 10.7.2018) Esimerkiksi Klubitaloilla on ainutlaatuista osaamista osatyökykyisten työllistymisen tukemisen ja opintoihin tukemisen saralla. Tätä emme voi korostaa liikaa.
Sote- ja maakuntauudistus on herättänyt järjestöissä huolta työn jatkuvuudesta. Näin myös Klubitaloilla. Kuntien jakamat järjestöavustukset ovat toiminnalle elintärkeitä. Järjestöt ovatkin ymmärrettävästi huolissaan, miten näiden avustusten tulevaisuudessa käy, kun toimintakenttä muuttuu.
Sydänliiton pääsihteeri Tuija Brax on tehnyt perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon toimeksiannosta selvityksen järjestöjen roolista uudistuksen jälkeen. Braxin selvitys osoittaa, että kolmannen sektorin toimijoilla on vastedeskin merkittävä rooli niin yleishyödyllisessä toiminnassa kuin itse sote-palveluissakin.
Yleishyödyllinen toiminta ja sote-palvelut eroteltava
Jos hallituksen sote-malli etenee toteutukseen asti, järjestöt joutuvat erottelemaan toiminnassaan yleishyödyllisen toiminnan ja sote-palvelut. Sote-uudistus vie osan varsinaisista sote-palveluista markkinaehtoiseen kilpailuun, johon yleishyödyllinen toiminta ei sovi. (HS 10.7.2018) Klubitalot tarjoavat yleishyödyllisiä järjestölähtöisiä tukitoimintoja. Tässä täytyy olla selkeä, jotta Klubitalojen toimintaa ei sotketa kilpailutettavaksi sotepalveluksi. Kunhan muistamme kertoa tuloksistamme muillekin, kerätä tietoa ja tehdä yhtä hyvää työtä kuin tähänkin asti, Klubitaloilla tuskin on hätää muutoksista huolimatta.
Lähde: Järjestöillä on jatkossakin tärkeä rooli sote-palveluissa. Pääkirjoitus. HS 10.7.2018