Minulla on kokemusta muutoin kuin lentämällä matkustamisesta ulkomaille ennen kaikkea kolmelta Interrail-reissulta, joten aivan tyhjästä ei tarvinnut aloittaa, vaikka vaihtoehtoja on tullutkin lisää. Aikaisemmin Suomesta oli käytännöllistä lähteä Eurooppaan kolmea eri reittiä: Torniosta bussilla Luulajaan ja siitä eteenpäin junalla, laivalla Tukholmaan tai Uumajaan ja jatko junalla, tai laivalla Helsingistä Saksaan ja sieltä joko bussin tai junan kyytiin. Nykyään Baltian maatkin kuuluvat Interrail-alueeseen (ja tänä kesänä aukesi junayhteys Torniosta Ruotsiin) ja etenkin bussiliikenne Eurooppaan on lisääntynyt huomattavasti.
En pidä lentämisestä, mutta matkustaminen maata pitkin on minulle ennen kaikkea valinta ympäristön puolesta. Kun Saksan opintomatka tuli hakuun, otin yhteyttä Suomen Klubitalot ry:n Päiviin ja tiedustelin mahdollisuutta valituksi tullessani tehdä matkat muutoin kuin lentämällä. Päivi lähti selvittämään asiaa. Pian sain kuulla, että Suomen Klubitalot ry oli liittynyt Erasmuksen Green Travel -ohjelmaan ja ajatukseni olisi mahdollista toteuttaa. Valintapäätöksen jälkeen sain vapaat kädet alkaa suunnitella matkojani.
Sain Facebookin Maata pitkin matkustavat -ryhmästä paljon tietoa ja vinkkejä, kun kysyin kokemuksia sekä ehdotuksia matkareitiksi. Ne olivat kullanarvoisia, sillä viimeisimmästä Interrailistani oli kulunut aikaa miltei kymmenen vuotta ja yksin matkustaminen jännitti hyvistä kokemuksista huolimatta etukäteen (paljon enemmän kuin olin osannut odottaa). Erasmus-matkaajan on mahdollista usein ostaa neljän tai kuuden matkustuspäivän Erasmus+ Interrail -passeja suhteellisen edulliseen hintaan, joten olisi tavallaan ollut luontevaa valita juna, mutta päädyin jännityksen kasvaessa ja vaihtoehtoja punnittuani kuitenkin bussiin. Painotin etenkin yksinkertaisuutta, joka tarkoitti minulle mahdollisimman vähiä vaihtoja.
Löysin Flixbus-yhtiöltä reitin, joka lähti itselleni satama-aluetta tutummasta Kampista. Laivaan ei tarvinnut ostaa erikseen lippua (lähtöselvitys tehtiin kuitenkin itse). Bussi ajoi Tallinnan satamasta ilman vaihtoja Puolan Varsovaan, ja sieltä toinen bussi jatkoi muutaman tunnin vaihtoajan jälkeen perille Müncheniin. Paluumatkalle uskalsin valita kahden vaihdon reitin (Salzburg ja Varsova), jonka varrella pääsin näkemään ensimmäistä kertaa myös Alppeja ja menemään kahden maan läpi, joissa en ennen ollut käynyt (Itävalta ja Tsekki).
Flixbusseista ihmisillä tuntuu olevan hyvin kahtia jakautuneet mielipiteet. Osa on pitänyt niitä oikein hyvinä, mutta osan mielestä paljon parempiakin on tarjolla. Itse koin niillä matkustamisen helppona ja toimivana. Jalkatilaa oli enemmän ja penkit olivat pehmeämpiä kuin suomalaisissa busseissa. Ilmastointi toimi täydellisesti ja vessatkin olivat suurimmaksi osaksi käyttökuntoisia. Yhtiöllä on käytännöllinen puhelinsovellus, josta pystyi reaaliaikaisesti seuraamaan kartalta bussin reittiä, tulevien pysähdysten aikatauluja ja näkemään itsensä kartalta esimerkiksi lähtöpysäkkiä etsiessä.
Matkaan kului laivan ja vaihtojen kanssa mennen tullen noin 40 tuntia. Valitsin reittini niin, että liikkeelle lähdettiin illalla, jotta ensimmäisen yön sai “alta pois” heti alkuun. Nukkujia on monenlaisia, itse heräilin varsinaisen yön aikana muutamia kertoja, mutta päivisin sai torkkumalla paikattua lyhyeksi jääneitä unia ja aikakin kului näin nopeammin. Minulla kävi hyvä tuuri: molempiin suuntiin sain toisen yön istua yksin, jolloin jalat pystyi nostamaan viereiselle penkille. Korvatulpat tarvitsi kaivaa vain kerran esiin.
Pysähdyksiä oli suhteellisen harvakseltaan, ja ne olivat suurimmaksi osaksi alle kymmenen minuutin mittaisia. Nopeimmat ehtivät käydä asemien vessoissa ja ostaa lisää evästä, mutta itse en uskaltanut lähteä kauemmaksi bussin luota. Eväät olin onneksi ostanut etukäteen, ja olin taktisesti valinnut mahdollisimman niukasti nestettä ja suolaista syötävää.
Haasteita busseissa tuotti lähinnä vähät mahdollisuudet päästä jaloittelemaan. Vaikka penkit olivat pehmeitä, paikat kyllä puutuivat. Kuskit eivät juuri englantia puhuneet, mutta itselleni ei onneksi tullut tilannetta, jossa neuvoa olisi tarvinnut kysyä. Puolan rajoilla bussit pysäytettiin ja aseistautuneet rajavartijat nousivat kyytiin, keräsivät osalta matkustajista passit pois ja kävivät ulkona tutkimassa niitä ennen palauttamista. Tähän olisin ehkä toivonut voivani pystyä valmistautumaan etukäteen, vaikkei tilanteessa varsinaisesti mitään tapahtunutkaan. Hämmennystä aiheutti myös epäselvät ohjeet siitä, otetaanko matkatavarat laivaan Suomenlahden yli mukaan vai saako ne jättää bussiin. Tässä on ilmeisesti vaihtelua, joskus syy on selvä (tulosatamassa on eri bussi odottamassa), mutta joskus se ilmeisesti riippuu vain kuskeista. Laivalla oli onneksi mahdollista edullisesti jättää matkalaukku vartioituun säilytyshuoneeseen.
Tulevia matkoja ajatellen valitsen jatkossa reitit rohkeasti useammilla vaihdoilla, joilla ehtii käydä syömässä, vessassa ja ennen kaikkea kävelemässä. Kaksi yötä putkeen bussissa on itselleni aika ehdoton maksimi. Vielä pidemmät matkat kannattaa suosiolla ottaa ainakin yhdellä yön yli pysähdyksellä. Kaiken kaikkiaan matkani sujuivat erinomaisesti ja jättivät päälle pitkään kestäneen itsevarmuusbuustin!
Vinkkilista maata pitkin (ja etenkin bussilla) matkustamiseen:
- Liity Facebookin Maata pitkin matkustavien ryhmään! Vaikket itse kirjoittaisi mitään, hakutoiminnolla löytyy suuresta ryhmästä todennäköisesti vastauksia miettimääsi asiaan jo valmiiksi.
- Ota mukaan niskatyyny ja kevyt takki, pieni viltti tai suuri huivi, vaikka ulkona olisi lämmin. Väsyneenä ja nukkuessa ilmastointi voi tuntua turhan viileältä, joten peitteen alla on huomattavasti mukavampaa.
- Varavirtalähde osoittautui erittäin hyödylliseksi. Latauspaikkoja oli kyllä, mutta ne vaihtelivat bussikohtaisesti (pistorasia, USB-A ja USB-C).
- Ota mukaan oma (vajaa) vessapaperirulla. Pitkillä reiteillä vessapaperi pääsi nopeasti loppumaan tai oli kyytiin noustessa jo loppunut. Myös käsidesille ja kosteuspyyhkeille tuli käyttöä, kun vessan kraanasta ei tullutkaan vettä.
- Ksylitolipastillit ja kuivashampoo (suihkuta vain ulkona) paransivat huomattavasti matkustusmukavuutta.
- Jaloittele jokaisella pysähdyksellä, jos vain mitenkään jaksat.
- Vieruskaverin puuttuessa kannattaa huoletta ottaa mahdollisimman mukava asento.
- Pue päälle rennot, mukavat vaatteet ja kengät, jotka on helppo sujauttaa jalkatilassa päälle ilman näköyhteyttäkin.
- Todennäköisesti muut matkustajat ovat olleet liikkeellä aiemminkin, epävarmuuden iskiessä kannattaa ottaa muista mallia! 🙂
Kuura, Walonkulman Klubitalon jäsen