Vaikuttavuuden tutkimuksen päivien aiheena oli tänä vuonna integraatio hyvinvointialueilla: Siiloista vaikuttaviin kokonaisuuksiin. Esityksissä pureuduttiin laajasti vaikuttavuuden arvioinnin, tiedolla johtamisen, innovaatioiden ja implementoinnin kysymyksiin. Näillä teemoilla on paljon yhtymäkohtia myös Suomen Klubitalot ry:n ja klubitaloverkoston kehittämistyön kanssa. Itse kuuntelin ohjelmaa järjestökentän – ja erityisesti mielenterveyskuntoutujien Klubitalojen – edustajan näkökulmasta. Tässä joitakin pohdintoja siitä, mitä yhtymäpintaa löysin klubitalotoiminnan kehittämisen ja Vaikuttavuuden tutkimuksen päivillä käsiteltyjen aihealueiden väliltä.
Yhteinen tavoite: Jäsenet/asiakkaat/potilaat keskiössä
Klubitaloverkostossa jäsenet ovat aina toiminnan keskiössä. Asiakaslähtöisyys ja vertaiskehittäminen olivat vahvasti esillä myös Vaikuttavuuden tutkimuksen päivillä. Tapahtumassa puhuttiin paljon siitä, miten palveluja tulisi suunnitella – ja myös arvioida – asiakaslähtöisesti ja kuinka vertaiskehittämistä voidaan hyödyntää tiedolla johtamisessa.
Myös klubitalotoimintaa suunnitellaan, toteutetaan, arvioidaan ja kehitetään yhdessä jäsenten kanssa. On tärkeää varmistaa, että jokainen jäsen kokee kuuluvansa yhteisöön ja että toimintaa kehitetään niin, että heidän tarpeensa ovat keskiössä ja yhdenvertaisuus läpäisee kaiken toiminnan. Yhdenvertaisuuteen nivoutuvaa saavutettavuutta parannetaan paraikaa kehittyvällä valtakunnallisella eKlubitalolla, jonka toimintaan pääsevät osallistumaan myös he, joille kulkeminen oman hyvinvointialueen Klubitalolle on kohtuuttoman hankalaa välimatkan takia.
“TINA” vai “SI”: Mihin keskittyä vaikuttavuuden arvioinnissa?
Itselleni uusi ja kiinnostava aihe liittyi kahden erilaisen vaikuttavuuden tien hahmotteluun, jossa “TINA” (”There Is No Alternative”) -tiellä huomio kiinnittyy välittömään kulurakenteeseen ja lyhyen aikavälin vaikutuksiin, kun taas “SI” (sosiaalinen investointi) -tiellä nähdään ennemmin investointeja tulevaisuuteen ja keskitytään panoksilla aikaan saatuihin pitkän aikavälin vaikutuksiin.
Klubitaloverkostossa on tehty paljon toiminnan vaikuttavuuden arvioinnin eteen viime vuosina: Verkoston yhteiseen jäsenkyselyyn on integroitu THL:n Osallisuusindikaattori (Experiences of Social Inclusion Scale, ESIS); Elämänlaadun mittari, joka perustuu WHO:n Quality of Life (WHOQOL) measure -mittariin sekä Yhteisöllisyysmittari (Psychological Sense of Community Scale). Vuoden 2024 alussa otimme käyttöön yksilötason mittarin (Toipumiskysely eli QPR sekä Työhönpaluuvalmius-mittari), jolla saamme entistä paremmin kiinni jäsenten työ- ja toimintakyvyssä tapahtuvista muutoksista. Lisäksi ESKOT ry:n Sami Ylitalo on tehnyt suuren työn klubitalotoiminnan SROI (Social Return on Investment) -laskelmien viilaamisessa. Niistä näemme, että investoituun pääomaan nähden Klubitalot tuottavat moninkertaisen hyödyn.
Datan hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä vaatii tiedolla johtamisen kulttuurin luomista
Vaikuttavuuden tutkimuksen päivillä tiedolla johtaminen ja datan hyödyntäminen olivat keskeisiä teemoja. Mittareiden käytössä on kuitenkin aina haasteita: Niiden täytyy olla käyttäjäystävällisiä ja aidosti heijastaa osallistujien kokemuksia ja tarpeita. Myös tietojärjestelmiä pitää osata käyttää ja niistä pitää saada helposti tietoa ulos.
Tämä on linjassa myös Klubitalojen kehittämistyön kanssa: Dataa kerätään kattavasti ja sillä osoitetaan toiminnan vaikuttavuutta entistä paremmin. Työskentelemme kuitenkin koko ajan tiedolla johtamisen kulttuurin kehittämiseksi verkostossamme, jotta datan hyödyntäminen päätöksenteon tukena tai vaikkapa trendien ennustaminen helpottuisi. Madallamme kynnystä tuoda dataa arkeen esim. visualisoimalla dataa reaaliaikaisesti helposti ymmärrettävään muotoon Microsoftin PowerBI:ssä ja “tonkimalla” dataa yhdessä sekä oman tiimimme että laajemman porukan kesken erityisesti koko verkoston yhteisessä Tietotiimissä.
Digitaaliset interventiot ja implementoinnin mittaaminen
Implementoinnin haasteet ja mittaaminen nousivat esille useissa esityksissä. Päivien aikana käsiteltiin esimerkiksi nuorten masennukseen suunnitellun menetelmän (IPC-N) käyttöönottoa ja implementoinnin mittaamista sekä digitaalisten interventioiden – kuten mobiilisovellusten – tarjoamia mahdollisuuksia, mutta myös niiden haasteita.
Klubitalojen kaltaisissa yhteisöissä, joissa jäsenet osallistuvat toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen, implementointi on jatkuva prosessi. Itselläni heräsi kuitenkin ajatuksia erityisesti kehitteillä olevan valtakunnallisen eKlubitalon eri toimintojen implementointiin ja implementoinnin mittaamiseen liittyen. Meidän tulee vielä arvioida, kuinka parhaiten seurata uusien toimintatapojen juurtumista käytäntöön Howspace-alustalle rakentuvassa eKlubitalossa, jotta varmistamme, että toiminnasta tulee vaikuttavaa myös digitaalisessa ympäristössä.
Suomen Klubitalot ry verkoston ”vaikuttavuusohjaajana”?
Vaikuttavuuden tutkimuksen päivillä esiin nousi itselleni uusi termi “vaikuttavuusohjaus”, jossa toimintaa ohjataan vaikuttavuuden perusteella ja pyritään entistä vaikuttavampiin palveluihin. Ajattelen, että Suomen Klubitalot ry toimii oikeastaan eräänlaisena klubitaloverkoston “vaikuttavuusohjaajana”, auttaen Klubitaloja kehittämään toimintaansa tiedolla johtamisen avulla. Klubitaloverkostossa vaikuttavuusohjaus näkyy mm. yhteisinä tavoitteina ja mittareina. Yhteisistä mittareista kertyvän tiedon avulla varmistamme, että jäsenemme ovat jatkossakin kaiken toiminnan keskiössä ja että Klubitalojen toiminta vastaa entistä paremmin heidän tarpeisiinsa ja yhteiskunnan odotuksiin.