Suomen Klubitalot ry:n Päivi ja Peppi osallistuivat New Yorkissa 8.11.-9.11. järjestettyyn Healthier Longer Lives -konferenssiin. Konferenssi kokosi yhteen yli 270 mielenterveysasioista kiinnostunutta poliitikkoa, virkamiestä, kokemusasiantuntijaa ja sosiaali- ja terveydenhoitoalan ammattilaista ympäri maailman.
Ihminen on monimutkainen psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen ja henkinen kokonaisuus, jonka terveydessä kaikki vaikuttaa kaikkeen. Hyvä mielenterveys on ihmisen hyvinvoinnin kulmakivi, se auttaa kestämään satunnaista ahdistusta, voimistaa kykyä toimia muuttuvissa tilanteissa ja auttaa kestämään elämään kuuluvia vaikeita asioita. Monesti psyykkiset oireet ovat ohimeneviä ja ”normaaleja” vaikeissa elämätilanteissa, mutta joskus mieli sairastuu kuten kehokin voi sairastua. On tärkeää, että mielenterveyden häiriöt tunnistetaan ja että niihin saa tukea ja apua. Mielenterveys on avain fyysisen terveyteen. Ihminen, joka voi henkisesti hyvin, jaksaa panostaa myös omaan fyysiseen hyvinvointiinsa enemmän.
On kummallista, että vaikka mielenterveysongelmat ovat niin yleisiä, niihin silti liittyy syrjintää ja häpeää. Maailmassa on pelkästään masennukseen sairastuneita henkilöitä noin 121 miljoonaa. Pelkästään Suomessa skitsofreniaan sairastuneita henkilöitä on noin 50 000. Persoonallisuushäiriöitä epäillään olevan jopa 13 % väestöstä. Sairastuminen ei siis ole harvinaista eikä sitä tarvitse hävetä tai piilotella!
Mielenterveysongelmat vaikeuttavat hoidon saamista fyysisiin vaivoihin
”There’s no health without mental health”
Kathleen Pike
Professor & Deputy Director, Columbia University/Global Mental Health WHO Collaborating Centre
Ihmiset, joilla on mielenterveysongelma kuolevat maailmanlaajuisesti noin 10-20 vuotta nuorempina kuin muu väestö. Useimmiten tämä johtuu siitä, että ihmiset, joilla on mielenterveysongelmia eivät saa apua fyysisiin vaivoihinsa. Lääkärit ja muu terveydenhoitohenkilökunta eivät välttämättä huomaa fyysisiä oireita psyykkisten oireiden “alta” tai selittävät fyysiset oireet psykosomaattisiksi ja näin ollen oireiksi, jotka eivät vaadi hoitoa. Lääkäri saattaa jopa kysyä psykiatrisesta hoitosuhteesta, kun asiakas tulee valittamaan vaikkapa selkäkipua. Esimerkiksi Intiassa monet lääkärit eivät suostu hoitamaan tai edes koskemaan mielenterveysongelmaista asiakasta. Tämä, jos mikä, on syrjintää. Fyysisten sairauksien lisäksi, ihmiset, joilla on mielenterveysongelmia kuolevat useammin tapaturmaisesti kuin muu väestö. He myös tupakoivat useammin kuin muu väestö ja sairastuvat tupakoinnin seurauksena (WHO Guidelines 2018).
Ihmiset, joilla on mielenterveysongelmia joutuvat kokemaan usein syrjintää. Kuvassa konferenssin panelisteja.
Kuva: Päivi
Mielenterveysongelmat vaikuttavat ihmisten välisiin sosiaalisiin suhteisiin
”Mental Health is an social issue”
Thara Rangaswamy
Co-Founder & Director, Schizophrenia Research Foundation
Mielenterveysongelma vaikuttaa paitsi hoidon saantiin fyysisiin vaivoihin ja sairauksiin, myös ihmisten välisiin sosiaalisiin suhteisiin. Mielenterveysongelmat saattavat vaikeuttaa parinmuodostusta ja perheen perustamista. Mielenterveysongelmien kanssa elävä jää useammin vaille kumppania ja perhettä kuin muut. Intiassa, missä avioliitto on todella tärkeässä roolissa, naisten mielenterveysongelmat ovat erityisen vaikea asia. Monesti, kun naimisissa oleva nainen sairastuu, hänet lähetetään takaisin synnyinkotiinsa tai nainen ei pääse avioliittoon mielenterveysongelman takia. Tämä aiheuttaa perheelle taloudellisia ongelmia ja häpeää.
Mielenterveysongelmat vaikuttavat varallisuuteen
”There is no wealth without mental health”
Patricio Marquez Lead Health Specialist, World Bank
Vuonna 2016 Suomessa terveydenhuoltomenot olivat 20,5 miljardia euroa. Suomessa mielenterveyden häiriöiden kustannukset ovat noin 5 % kokonaisterveydenhoitomenoista. 5 % on tyypillinen vauraan valtion käyttämä panostus mielenterveysongelmien hoitamiseen. Keskituloiset valtiot käyttävät kokonaisterveydenhoitomenoistaan noin 3 % mielenterveysongelmien hoitoon ja köyhimmät maat 0,5 %. Suomessa mielenterveyden häiriöiden työkyvyttömyyseläkemenot ovat lähes 670 miljoonaa euroa.
Mielenterveysongelmat vaikuttavat usein myös ihmisen henkilökohtaiseen varallisuuteen
Ihmiset, joilla on mielenterveysongelmia, lopettavat koulunkäynnin keskimäärin aikaisemmin kuin muu väestö. Riski työttömyyteen on muuta väestöä suurempi. Syrjintä ja häpeäleima vaikuttaa mielenterveyskuntoutujien työllisyyteen. Osatyökykyistä mielenterveyskuntoutujaa ei monesti uskalleta palkata esim. sairauspoissaolojen pelossa.
Nuorilla, jotka jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveysongelmien takia, ei ole ehtinyt kertyä työeläkettä, joten eläke jää pieneksi.
Mikä nähtiin ratkaisuksi konferenssissa?
Ihmiset ovat luonnostaan yhteisöllisiä. Kaikilla ihmisllä on halu kiinnittyä yhteisöihin ts. toisiin ihmisiin. Psykiatrisen hoidon lisäksi yhteisölliset toimintamuodot kuten klubitalotoiminta vaikuttaa positiivisesti kuntoutujien kokemuksiin omasta elämänlaadusta ja omasta voinnista. Yhteisö suojaa eristäytymiseltä ja yksinäisyydeltä. Konferenssissa korostettiin monisektoraalisen yhteistyön, siilojen purkamisen ja keskustelun merkitystä. Globaalissa kontekstissa koulutuksen merkitys on todella suuri. Tarvitaan asennekoulutusta ja ihan tietoa siitä, että mielen sairaudet ovat sairauksia siinä missä fyysisetkin sairaudet.
Mielenterveydestä puhuminen erillään muusta terveydestä pitää mielenterveysasiat marginaalissa ja mielenterveyden jonain terveyden “osasena” johon ei ole yhtä tärkeää panostaa kuin muuhun terveyteen. Se tarkoittaa myös sitä, että mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon käytetty raha tulee aina olemaan marginaalinen suhteessa fyysisten sairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Tulevaisuudessa olisi hyvä, että mielenterveydestä puhuttaisiin osana muutakin terveyttä. Mielenterveydestä puhuminen myös näin ollen ”normalisoituu” osaksi muuta terveyspuhetta, kun siitä puhutaan samanaikaisesti fyysisen terveyden kanssa. Ihminen on kokonaisuus, joten keinotekoisten rajojen luominen ei terveydessäkään ole järkevää.
Lähteet: Management of physical health conditions in adults with severe mental disorders. WHO Guidelines ja esitykset, paneelit ja muut keskustelut Healthier Longer Lives -konferenssissa 8.11-9.11. 2018.