23 suomalaisella Klubitalolla kohdattiin mielenterveyskuntoutujia 104 400 kertaa vuonna 2023, 16 eri hyvinvointialueella sekä Helsingissä ja Ahvenanmaalla. Annetun tuen määrä on merkittävä aikana, jolloin mielenterveys on jo yleisin peruste työkyvyttömyyseläkkeelle. Klubitalojen tuella vaikeasti työllistyvistä talojen kuntoutujajäsenistä työllistyy vuosittain 20 %. Lisäksi 19 % kuntoutujista jatkopoluttuu opiskelemaan tai pystyy jatkamaan opintojaan Klubitalojen tarjoaman opintovalmennuksen turvin vuosittain. Klubitalotoiminta tuottaa säästöä myös kannattelemalla kuntoutujia niin, ettei vointi huonone. 78 % heistä kokeekin Klubitalolla käymisen olevan tärkein keino edistää omaa toipumista.
Klubitalojen rahoitus tulee noin puoliksi Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta (STEA) ja puolet hyvinvointialueilta. Leikkauspaineet hyvinvointialueilla ovat valtavat ja tästä syystä myös Klubitalojen rahoitusta on monilla alueilla leikattu merkittävästi tänä vuonna. Sen lisäksi Petteri Orpon hallitus päätti kehysriihessään mittavista leikkauksista järjestöjen valtionavustuksiin. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksia leikataan jo ensi vuonna 25 miljoonalla eurolla ja seuraavana vuonna 50 miljoonalla eurolla, vaikka hallitusohjelman mukaan leikkausten olisi pitänyt astua voimaan vasta vuonna 2027. Kaikkiaan hallituskauden aikana sote-järjestöjen avustuksista on lähdössä jopa kolmannes pois. Tämä tarkoittaa suuria leikkauksia myös Klubitalojen STEA-rahoitukseen ja tulee vaikuttamaan niin, että osa Klubitaloista menee kiinni, jäljelle jääneiden talojen toiminnan laatu kärsii, eikä yhtä montaa kuntoutujaa pystytä auttamaan.
Klubitalot toimivat merkittävänä tukena myös juuri sairaalasta kotiutumisen jälkeen ja kuntoutujien arjen tukena. Psykiatrian nykyhoidossa pyrkimyksenä on, että potilaat olisivat sairaalassa mahdollisimman lyhyitä jaksoja. Kolmannen sektorin panos onkin kriittisen tärkeä hoitopaletin täydentämisessä (HS 7.4.2024).
Klubitalomenetelmä on todettu tutkimusnäyttöön perustuen toimivaksi ja lakisääteisiä mielenterveyspalveluja täydentäväksi menetelmäksi ja tunnistettu YK:n toimielimissä mielenterveyskuntoutujien ihmisoikeuksia edistävänä toimintana. Sekä suomalaiset että kansainväliset tutkimukset ovat todenneet klubitalotoiminnan olevan kannattava investointi. Eri tutkimusten antama SROI-luku klubitalotoiminnalle on tiukastikin arvioituna vähintään 2,85 ja parhaimmillaan jopa 16,94. Jos mielenterveyskuntoutujien Klubitaloilta leikataan, se näkyy suoraan jo nyt kriisissä olevien hyvinvointialueiden luukuilla, kun kuntoutujien muu tuen tarve kasvaa väistämättä.
Lähteitä
- Ylitalo, S. (2022): Investoidun pääoman sosiaalinen tuotto mielenterveyskuntoutujien Klubitaloilla. Pro gradu. Valtiotieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
- McKay, C.; Nugent, K.L.; Johnsen, M.; Eaton, W.W. & Lidz, C.W. (2018): A Systematic Review of Evidence for the Clubhouse Model of Psychosocial Rehabilitation. Adm Policy Ment Health (2018) 45: 28.
- Wahlbeck, K.; Hietala, O.; Kuosmanen, L.; McDaid, D.; Mikkonen, J.; Parkkonen, J.; Reini, K.; Salovuori, S.; Tourunen, J. (2018): Toimivat mielenterveys- ja päihdepalvelut. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja : 89/2017
- UN Human Rights Council (2017): Report of the Special Rapporteur on the right of everyone to the enjoyment of the highest attainable standard of physical and mental health, 28 March 2017, AHRC/35/21
- Hwang, S.; Woody, J. & Eaton, W.W. (2017): Analysis of the Association of Clubhouse Membership with Overall Costs of Care for Mental Health Treatment. Community Mental Health Journal volume 53, 102–106
- Hietala-Paalasmaa, O.; Hujanen, T.; Härkäpää, K. & Reuter, A. (2009): Mielenterveyskuntoutujien Klubitalot – yhteisön tukea ja yksilöllistä kuntoutumista. Avustustoiminnan raportteja 20. Raha-automaattiyhdistys, Helsinki, 122–128
- Klubitalojen jäsentietojärjestelmä Salesforce (2022)
- Suomen Klubitalot ry (2022): Jäsenkyselyn analyysi