Klubitalojen OSSI-hankkeen kyselytuloksia tutkaillaan viiden eri talotyypin mukaan nimetyissä työpajoissa. Osallistujat työpajoihin on koottu samantyyppistä taloista. Tässä blogipostauksessa OSSI-hankkeen projektipäällikkö Outi Hietala kertoo lisää talotyypittelyistä ja niiden taustoista.
OSSI-yhteistutkimus on nyt edennyt vaiheeseen, jossa viime vuonna Klubitalojen jäsenille tehdyn kyselyn tuloksista kerrotaan ja keskustellaan e-työpajoissa. Käsiteltävät tulokset ja aiheet valitaan kunkin työpajan osallistujien kiinnostuksen pohjalta. Tarjolla on niin jäseneksi tulemiseen, talossa toimimiseen ja olemiseen sekä sieltä ulospäin suuntautumiseen liittyvää, kyselyssä saatua tietoa.
Työpajoissa on tulosten pohjalta pohdittu ja ideoitu keinoja niin korona-ajan haasteista selviytymiseen, e-klubitalotoiminnan kehittämiseen kuin jäseneksi tulemisen kynnyksen madaltamiseen. Työpajoissa on myös vaihdettu vinkkejä ja toimintamalleja. Jotkut Klubitalot innostuivat myös tekemään yhteistyötä esimerkiksi jäsenten omaehtoisten e-tapaamisten ja toiminnan merkeissä.
Työpajoja järjestetään tammi-helmikuun aikana kaikkiaan viisi. Osallistujat työpajoihin kootaan keskenään samantyyppisistä taloista. OSSI-tiimi hahmotteli viisi erilaista talotyyppiä kyselytulosten ja taustatietojen pohjalta. Samaan talotyyppiin kuuluvia yhdistää esimerkiksi jäsenten tai henkilökunnan määrä, talon sijainti ja toimintaympäristö sekä taustayhteisöön kuuluminen tai sen puuttuminen. Saman talotyypin jäsenten kyselyyn antamissa vastauksissa korostui samansuuntainen suhde Klubitaloon, sen yhteisöön ja toimintaan sekä talon ulkopuoliseen maailmaan.
Kullekin talotyypille keksittiin nimi, joka leikkimielisesti kuvaa juuri kyseisiä taloja ja niitä yhdistäviä ominaisuuksia. Talotyypin kuvausta voikin ajatella eräänlaisena horoskooppimerkkinä, johon kunkin talon ”luonnetta” ja tilannetta voi peilata. (On hyvä muistaa, että kyselyyn vastasi 339 Klubitalojen jäsentä (eli 12,6% talojen aktiivijäsenistä). Siksi tyypittely voisi näyttää hyvinkin erilaiselta joidenkin toisten jäsenten vastausten perusteella.)
Kotipesässä on yhteisöllisyyttä ja sitoutumista
Kotipesä-Klubitalot sijaitsevat maaseudun taajamassa, pikkukaupungissa tai pohjoisen metropolissa. Kotipesän koko eli aktiivisten jäsenten määrä vaihtelee pienestä (alle sadan jäsenen talosta) suureen (yli kahdensadan jäsenen taloihin). Henkilökuntaa on Kotipesässä yleensä kohtuullisesti (5-10 työntekijää, yhdessä talossa alle 5). Kaikilla Kotipesät ovat osa isompaa organisaatiota, kattojärjestöä tai taustayhteisöä. Osa taustayhteisöistä on suuria palveluorganisaatioita ja osa keskittyy Klubitalojen toiminnan tukemiseen ja kehittämiseen.
Kotipesässä vallitsee hyvin vahva yhteisöllisyys ja taloon sitoutuminen. Tämä ilmenee sekä lujana yhteenkuuluvuuden tunteena että toiminnassa ja päätöksenteossa koettuna yhteisöllisyytenä. Tästä huolimatta Kotipesässä vallitsee vahva kiinnostus myös talon ulkopuolista maailmaa, harrastuksia, uusia ystäviä, opintoja ja työtä kohtaan. Kotipesä-Klubitaloja ovat Pönkkä, Roihula, Loviisa, Nurmijärven ja Tuusulanjärven Klubitalot
“Kotipesään voi aina palata ja tuntea olevansa osa porukkaa. Siksi sieltä on luontevaa myös lennähtää ulos maailmaan.”
Mökissä on sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta että tilaa yksilöllisyydelle
Mökki sijaitsee pikkukaupungissa tai maaseutukeskuksessa. Tyypillinen Mökki on pieni tai keskikokoinen (70-112 aktiivijäsenen) Klubitalo. Mökissä on henkilökuntaa yleensä joko vähän (alle viisi työntekijää) tai kohtuullisesti (5-10). Mökki on “itsellinen”, eli ilman vahvaa taustayhteisöä toimiva talo (poikkeuksena Porin Sarastus). Mökissä löytyy sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta että toiminnassa ja päätöksenteossa ilmenevää yhteisöllisyyttä, mutta Mökki antaa tilaa yksilöllisyydelle eikä sido jäseniään tietynlaiseen muottiin. Jos mökkeily siis alkaa välillä kyllästyttää, siihen on lupa ottaa myös välimatkaa. Mökkiläisten kiinnostus maailmaan sen ulkopuolella kuitenkin vaihtelee. Jotkut haluaisivat löytää ystäviä tai saada jotain merkittävää aikaan myös talon ulkopuolella, jotkut taas miettivät työtä tai opintoja. Ja joillekin mökkeily on sillä hetkellä tärkein asia elämässä. Mökki-Klubitaloja ovat Karvetti, Salo, Pelaren, Pori
“Mökin merkitys jäsenten elämässä ja arjessa vaihtelee joustavasti elämäntilanteen sekä tarpeiden mukaan”
Torpassa ollaan joustavasti sitoutuneita yhteisöön
Torppa sijaitsee pikkukaupungissa tai lähiössä. Tyypillinen torppa on keskikokoinen (100-200 aktiivijäsenen) talo, mukana myös muutama pieni (alle 100 aktiivijäsenen) talo. Henkilökuntaa yleensä kohtuullisesti (5-10 työntekijää), pienimmissä työntekijöitä on alle viisi. Torppa on osa isompaa organisaatiota, mutta tämän taustayhteisön merkitys Torpan toiminnassa vaihtelee. Torpassa ollaan joustavasti sitoutuneita yhteisöön niin tunteen tasolla, toiminnassa kuin päätöksenteossa. Sieltä löytyy myös luontevia reittejä talosta ulospäin, töihin tai opiskeluun, mutta silti juuri Torppa on monille se toteutunut unelma. Torppa-Klubitaloja ovat Hamina, Karhula, Tikkurila, Lahti, Tönäri, Walonkulma ja Imatra.
“Torpassa on tuttua ja turvallista olla, mutta voi sieltä lähteä myös maailmalle”
Klubitalon merkitys on monelle kaksijakoinen: se antaa merkitystä paikkana olla, mutta myös paikkana mistä voi lähteä kokeilemaan uusia asioita.
Majatalosta löytyy intoa talosta ulospäin suuntautumiseen
Majatalo on kaupungissa sijaitseva pieni tai keskikokoinen (70 – 200 aktiivijäsenen) talo. Majatalossa on henkilökuntaa yleensä vähän (alle viisi työntekijää, poikkeuksena Suvimäki, jossa on yli viisi työntekijää). Majatalojen taustalla on samalla paikkakunnalla toimiva taustayhteisö tai yleishyödyllinen palveluntuottaja (itsenäistä Fontanaa lukuunottamatta).
Majatalo-tyyppisten Klubitalojen vastaajien sitoutuminen talonsa yhteisöön, siellä toimimiseen ja sen töihin on joustavaa. Yhteisönsä päätöksentekoon Majatalon väki osallistuu vaihtelevasti, kiinnostuksen pohjalta. Majatalossa löytyy myös intoa talosta ulospäin suuntautumiseen, ja esimerkiksi opiskelu kiinnostaa monia työllistymistä enemmän. Majatalo-Klubitaloja ovat Porvoo, Suvimäki, Fontana ja Linnaklubi
”Majatalossa jokainen saa olla oma itsensä. Siksi siellä voi viihtyä pidempäänkin tai siihen asti, kunnes päättää jatkaa matkaa”
Kartanoissa koetaan vahvaa yhteisöllisyyttä sekä toiminnassa että päätöksenteossa
Kartano sijaitsee metropolin sykkeessä tai sen tuntumassa. Tyypillinen Kartano on keskikokoinen tai suuri (135-252 aktiivijäsenen) talo. Kartanossa on henkilökuntaa yleensä paljon (yli kymmenen työntekijää, paitsi Itä-Helsingin Klubitalossa viisi). Kartano-Klubitalojen taustalla on isompi organisaatio, joka on vahva toimija omalla alueellaan tai alallaan. Kartanossa vallitsee vahva toiminnassa ja päätöksenteossa koettu yhteisöllisyys, mutta koko yhteisön sijasta tunnetasolla sitoudutaan pienempiin porukoihin. Kiinnostus Kartanosta ulospäin suuntautumiseen vaihtelee. Opinnot kiinnostavat Kartanon väkeä enemmän kuin Klubitaloissa keskimäärin. Kartano-Klubitaloja ovat Helsingin, Itä-Helsingin ja Näsinkulman Klubitalot.
”Kartanossa on tilaa toimia sekä vaikuttaa. Koska lähellä on paljon mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja, sieltä on helppo lähteä vaikkapa opiskelemaan.”
Haluaisitko sinä kirjoittaa blogia? Ota yhteyttä Suomen Klubitalot ry:n Päiviin, jos haluaisit saada äänesi kuuluville Suomen Klubitalot ry:n blogissa!