Suomen Klubitalojen Kevätseminaari pidettiin 15.5.–17.5.2023 Jyväskylän Laajavuoressa. Järjestäjinä toimivat Suomen Klubitalot ry sekä Suvimäen Klubitalo. Ohjelma tarkasteli tiedolla johtamista ja vastuullisuutta monesta eri näkökulmasta ja suuntasi katseitamme myös tulevaan.
Mitä seminaarista jäi erityisesti mieleen:
🌼 Tulevaisuuden järjestöyhteistyö -paneelikeskustelun hyvä tilannekatsaus eri toimijoiden suunnitelmiin ja hv-alueiden tilaan sekä konkreettiset vinkit verkostoitumiseen: Työ kantaa hedelmää, kunhan jaksamme entistä enemmän tiivistää rivejämme ja pitää omiemme puolta. Yhteistyö Klubitalojen kesken kantaa meitä eteenpäin, kuten myös Klubitalojen ovien avaaminen ulospäin. Paneelikeskustelussa keskustelivat viestinnän asiantuntija Kalle Erkkilä Mielenterveyspoolista, tutkija Janne Haikari Soste ry:ltä, Porin Klubitalo Sarastuksen johtaja Annika Häggqvist sekä Keski-Suomen hyvinvointialueen valtuuston 1. varapuheenjohtaja Aila Paloniemi. Paneelin puheenjohtajana toimi vapaa tutkija-kehittäjä Outi Hietala.
🌼 Näsinkulman Klubitalon jäsenen Karin ajatus siitä, että työssäkin on lupa epäonnistua; kukaan ei ole 100 % työkykyinen tai 100 % työkyvytön.
🌼 Suomen Klubitalot ry:n toiminnanjohtajan Päivi Lepistön, Suvimäen Klubitalon toiminnanjohtajan Kati Liirin sekä jäsen Rauno Lehtosen avajaispuheen ajatukset siitä, miten Klubitalot elävät mukana muutoksessa; keskitymme vahvuuksiin, kasvamme ja kehitymme entistäkin vahvemmiksi, tarjoten jäsenille uusia mahdollisuuksia.
🌼 Uuden puheenjohtajamme Petran sekä väistyvän puheenjohtajamme Eskon viisaat sanat: Petra puhui uskaltamisesta, rohkeudesta pyytää apua, vertaistuesta ja toivosta. Kaikki asioita, jotka toteutuvat Klubitaloilla. Esko puhui oppimisesta, yhteistyörakenteiden luomisesta ja siitä mitä haasteita kohtaamme klubitalotoiminnan laajentamisessa hyvinvointialuetodellisuudessa.
🌻 Oskar, Päivi ja Peppi esittelivät tiedolla johtamista käytännössä jäsen-, alue- ja valtakunnallisella tasolla esimerkkien avulla. Moni kuulijoista kertoi, että tiedolla johtaminen tuli esityksemme ansiosta selvemmäksi ja hyvä niin!
🌻 Anita Brix Lambaek, Clubhouse Internationalin European Program Officer kertoi meille klubitalomallin hienosta laajentumisesta eri maihin viime vuosina. Klubitalotutkimusta tehdään erityisesti Clubhouse Research -ohjelmassa, Massachusettsin yliopistolla. Ohjelma on kerännyt CPQ-dataa jo 23 vuoden ajan, joten kerätystä datasta saadaan paljon tietoa, jota voidaan käyttää mm. uusia taloja perustettaessa. Siitä voidaan myös nähdä esim. mitä muutoksia on tapahtunut ajan myötä. Klubitaloihin keskittyvissä tutkimuksissa on todettu mm, että Klubitalolla käyminen parantaa jäsenten elämänlaatua, ja malli on todella kustannustehokas. Anita kannusti meitä myös keräämään kansallista dataa (jota teemmekin) ja työskentelemään yhdessä sen suhteen, kuinka tehokkaimmin hyödynnämme kerättyä dataa. Clubhouse International tulee tämän vuoden aikana keräämään ja julkaisemaan meille kaikille käyttöön koostetusti, mitä klubitalotutkimusta on tehty, ja tiivistämään tärkeimmät löydökset, jotta materiaali olisi meille vielä helpommin käytettävissä. Tätä odotamme innolla!
🌻 Sini Seemer STEAsta kertoi STEAn tiedolla johtamisen näkökulmista. Tiedolla johtamisen lisäksi ennakointi- ja tulevaisuustyön merkitys on lisääntymässä järjestöissä. Datan keruu ja tiedolla johtaminen on STEAn näkökulmasta hienolla mallilla klubitaloverkostossa. STEA kuuntelee herkällä korvalla sitä tietoa, mitä me tuotamme ja niitä ilmiöitä, joihin törmäämme ruohonjuuritasolla.
🌻 Arto Sivonen Måndagista toi esiin paneelissa, että tieto yksinään ei riitä, tietoa pitää osata käsitellä ja ymmärtää sitä. Tiedon muokkaaminen eri kohderyhmille ymmärrettäväksi on tärkeää. Lisäksi Arto korosti sitä, että avoin oppiminen ja jakaminen on todella tehokasta; autetaan siis toisiamme tutustumaan toisiimme ja verkostoitumaan!
🌻 Susanne, Kirsi ja Jani Klubitalo Tönäristä kertoivat kummitoiminnasta ja kummikoulutuksesta. Kummitoiminta on yksi Klubitalon työtehtävistä. Kummina toimiminen opettaa vastuullisuutta ja omien rajojen asettamista. Heidi ESKOT ry:n Digitys-hankkeesta kertoi digikaveritoiminnasta. Digikaveri on henkilö, joka haluaa auttaa muita digiasioissa. Digikaverit käyvät digivalmennuksen, josta he saavat kaksi digituen osaamismerkkiä. Kummitoiminta on yksi hyvä esimerkki siitä, kuinka Klubitalot voivat entisestään lisätä sosiaalista vastuuta toiminnassaan.
🌿 Helsingin Klubitalon jäsenen Juha Voutilaisen ja Rinnekotien Hanna-Riikka Alasippolan esitys ”Mielenterveyskuntoutuja, päihdekuntoutuja vai molempia?” pureutui siihen, kuinka päihteidenkäyttö ja mielenterveyden haasteet usein kytkeytyvät vahvasti yhteen; miten tunnistaisimme päihderiippuvuuden merkkejä (esim. käyttäytyminen muuttuu, eristäytyminen muista), jotta tukeminen helpottuisi. Kontaktin saaminen, jottei eristäydytä täysin, on ihan ensisijaisen tärkeää. Muistetaan siis reach out! Kun huomaat toisen käytöksen muuttuvan, voit ilmaista huolesi hänen voinnistaan. Puheeksi ottaminen on välittämistä. Lisäksi Klubitalojen rooli arjen jäsentäjänä on hyvin merkittävä päihderiippuvuudesta kuntoutumisessa.
🌿 Vastuullisuus: Tavoitteista toiminnaksi -paneelissa keskusteltiin mm. siitä, mitä sosiaalinen vastuu tarkoittaa Klubitaloilla, e-Klubitalolla, pelaamisessa, hyvinvointialueella ja yrityksissä. Esim. sosiaalisen vastuun kantaminen hyvinvointalueella mahdollistuu järjestöjen mukana olon kautta ja Klubitalot ovatkin todella hyviä siinä, miten jäsenet ovat mukana; myös hv-alue voi oppia näistä osallisuuden ajatuksista. Klubitalot voivat olla myös väylänä sille, että saadaan haavoittuvassa asemassa olevien ääni laajemmin kuulluksi. Sosiaalisen vastuun kysymyksiä on vaikeampi mitata, siksi ilmastovastuu ollut pitkään enemmän tapetilla. Painetta sopivan mittarin kehittämiseen kyllä on. Jokaisella meistä on halu kuulla muita ja oppia. Ihmiset eivät enää jaksa pelkkää suorittavaa työelämää (etenkään nuoret), ja sosiaalista vastuuta tulee sisällyttää siihen eri tavoin: Uudenlainen työn tekeminen tulee olemaan tulevaisuutta kaikkien yhteiskunnan toimijoiden tasolla. Paneelissa keskustelivat: Yritysvastuuasiantuntija Greta Andersson, FIBS ry; projektipäällikkö Arto Lampila, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelma; asiantuntija & pelisuunnittelija Venla Leimu, Lilinkotisäätiö sekä hankekoordinaattori Heidi Kokkonen, ESKOT ry. Paneelin puheenjohtajana vapaa tutkija-kehittäjä Outi Hietala.
Kiitos kaikille osallistuneille ja järjestäville tahoille! Seuraavan vuoden järjestävä taho on Klubbhuset Pelaren. Nähdään siis ensi vuonna Ahvenanmaalla!