Imatran Klubitalon Aida ja Tuula kävivät oppimassa lisää klubitalomallista Oslossa kahden viikon koulutuksessa Suomen Klubitalojen Erasmus+ rahoituksella. Klubitalokoulutuksesta sai extraboostia sekä matkaajat että oma Klubitalo.
Viides päivä helmikuuta aloitimme matkamme Kaakkois-Suomesta kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää. Odotuksemme olivat aika neutraalit, sillä emme ehtineet paljon asiaa suunnitella ja miettiä. Molemmat olemme melko uusia klubitalolaisia, ja päätös mukaan hakemisesta sekä matkaan lähtemisestä oli aika nopea. Joulukuussa saimme tietää tästä mahdollisuudesta ja tammikuussa saimme tiedon, että pääsimme mukaan. Onneksi päästiin, koulutus oli monella tavoin antoisa.
Tuula ja Aida matkalla Imatralta kohti Osloa.
Meitä motivoi hakea mukaan uteliaisuus nähdä ja oppia uutta. Oman talon toimintaa on hyvä pohtia pienen etäisyyden päästä, verraten toimintaa vaihtoehtoisiin malleihin, joita koulutuksen aikana näkee ja kuulee. Reissussa kohdattujen uusien kokemusten kautta voi myös kehittyä henkilökohtaisesti. Uudet kokemukset voivat auttaa löytämään itsestä uusia vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita.
Klubitalokoulutus
Klubitalokoulutus on Klubitalon toimintaperiaatteisiin perehdyttävää koulutusta, joka on tarkoitettu Klubitalon jäsenille, henkilökunnalle ja hallinnolle. Koulutuksia järjestävät maailman Klubitalojen joukosta ne talo, jotka Clubhouse International on hyväksynyt koulutuskeskuksiksi. Koulutuskeskuksia on yhteensä 12. Niistä kolme sijaitsee Euroopassa: Helsingissä, Oslossa ja Lontoossa.
Kahden viikon koulutuksen tavoitteita ovat, että osallistujat ymmärtävät työpainotteisen päivän merkityksen osana jäsenten toipumista, näkevät työllistymisen ja oppimisen merkityksen jäsenille, pystyvät soveltamaan klubitalomallin periaatteita, oivaltavat laatusuositusten ja laadunarvioinnin merkityksen Klubitalon kehittämisessä, innostuvat kehittämään oman Klubitalonsa toimintaa ja saavat ideoita kehittämiseen.
Koulutuspäivät rakentuivat siten, että osallistuimme Klubitalon eri yksiköiden työpainotteiseen päivään, kävimme päivittäin pienryhmäkeskusteluja Klubitalojen laatusuosituksista ja arjen toiminnasta sekä valmistelimme omalle Klubitalollemme kehittämissuunnitelmaa yhdessä koulutuskeskuksen tutoreiden kanssa. Yhteiset keskustelut olivat todella antoisia. Oli kiva kuulla, miten muualla hoidetaan asioita. Saimme paljon uusia ideoita ja ajatuksia, vaikkei tietenkään mitään voi suoraan siirtää talosta toiseen, onhan toiminta jokaisessa talossa jäsentensä näköistä. Erityisesti tykkäsimme Oslon talolla siitä, että jokaisessa yksikössä oli nimetty unit buddy eli henkilö, joka pitää huolen esim. uudesta jäsenestä tai auttaa jos joku tarvitsee tukea tai apua jossain tehtävässä. Toinen hyvin toimiva ja hieno osa Oslon talon työpainotteista päivää oli lunch walk. Joka päivä lounaan jälkeen pidettiin puolen tunnin tauko. Tauon aikana oli mahdollisuus hoitaa omia asioita, levätä tai osallistua yhteiselle kävellylle lähiympäristöön. Me lähdimme aina mukaan kävelylle ja saimme huomata, miten tällainen lyhytkin liikuntahetki ulkoilmassa virkistää ja antaa virtaa iltapäivän toimiin. Oslossa kävelyllä mentiin useimmiten Kuninkaanlinnan puistoon. Tällä kävelyllä liikuntaan yhdistyi kulttuurista, arkkitehtuurista, estetiikasta ja historiasta oppiminen sekä nauttiminen.
Toisaalta oli myös hienoa olla avuksi muille ja osallistua eri talojen toiminnan kehittämisen ideoimiseen. Pienen talon edustajana voi helposti asettua isompien rinnalla oppijan rooliin. On kuitenkin hyvä muistaa, että se mitä tavoittelemme, on laatu eikä määrä. Meille jäi hyvä mieli siitä, miten saimme avata ja kertoa talomme tavasta hoitaa opintojen tukea. Nuorten aikuisten ja opiskelijoiden tukemiseen on ryhdytty panostamaan eri puolilla maailmaa. Hyväksi koetuista toimintatavoista halutaan kuulla ja oppia. Olemme tällä saralla Suomessa ja ESKOT ryssä tehneet hyvää ja uraauurtavaa työtä.
Keskustelujen pohjana toimivat klubitalomallia käsittelevät englanninkieliset artikkelit sekä jokaisen omat kokemukset siitä, miten klubitalotoimintaa järjestetään. Koulutuskielenä käytettiin englantia, jonka käyttäminen ei ole meille kummallekaan haastavaa. Huomasimme kuitenkin varhaisessa vaiheessa, että Klubitalo-englanti tuntuukin vaikealta. Tämä johtuu varmasti amerikkalaisesta taustasta ja klubitalomaailman omista termeistä. Usein kaipasimme Suomi-Klubitalo -sanakirjaa. Päivittäinen taistelu ymmärretyksi tulemisen ja muiden ymmärtämisen kanssa maksoi kuitenkin vaivan ja jo toisella viikolla kommunikointi tuntui helpommalta. Vinkkinä koulutukseen lähtijöille haluammekin suositella Clubhouse Internationalin verkkosivuihin ja siellä julkaistuihin teksteihin tutustumista ennakkoon. Näin koulutuksessa käytettävä kieli tulee tutuksi ja hyvin toimiva vuorovaikutus käynnistyy sujuvammin.
Mitä opimme?
Koulutus järjestettiin Norjassa Fontenehuset Oslo Sentrumissa, joka yksi Oslon kolmesta Klubitalosta. Fontenehuset on iso talo. Heillä oli 15 työntekijää ja noin 50 kävijää päivässä. Klubitalo toimii nelikerroksisessa talossa, jossa jokaiselle yksikölle on oma kerros ja lisäksi neljäs koulutuskerros. Heti alkuun saimme kokea ultimaattisen klubitalokokemuksen: mietimme keskenämme, kuka Klubitalolla tapaamistamme henkilöistä on työntekijä ja kuka jäsen. Oli hienoa ja virkistävää nähdä ulkopuolisen silmin, miten Klubitalon yhdenvertaisuus näkyy käytännössä.
Koulutukseen osallistuivat meidän lisäksemme Klubitalo Tönäriltä Katariina ja Eve sekä Gibraltarin Klubitalolta Emily, Maryanne ja Veena. Erilaiset ihmiset tekivät kokemuksestamme arvokkaan. Kun tutustuu uusiin ihmisiin voi oivaltaa, että ihmiset ympäri maailmaa ovat hyvin samankaltaisia.
Koulutukseen osallistujia Suomesta ja Gibraltarilta.
Maryannelle ja Veenalle matka oli erityisen unohtumat, sillä he näkivät Oslossa ensimmäistä kertaa elämässään lunta. Matkustamisen isoja iloja ovatkin juuri uudet kokemukset ja elämykset. Ne voivat parhaimmillaan lisätä mielen joustavuutta ja luovuutta, sillä ne haastavat olemassa olevia ajatuksia ja uskomuksia.
Tällä matkalla opimme ja koimme paljon. Nämä ihanat muistot jäävät elämään mielessämme ja lukuisissa valokuvissa. Matka on voimavaranamme nyt ja tulevaisuudessa monella tavoin, sillä matkustaminen lisää itseluottamusta. Mielen joustavuus eli resilienssi kasvaa ja on mahdollisuus oppia tuntemaan itsensä paremmin. Mukavuusalueen ulkopuolella oleminen kehittää tajua, että voi selvitä mistä tahansa. Lisäksi positiivisten asioiden muisteleminen auttaa meitä tuottamaan onnellisuuden tunnetta nykyhetkeen.