Suomen Klubitalot ry:n oma OSSI-yhteistutkimushanke (STEA 2020−2022) on tarjonnut Klubitalojen jäsenille mahdollisuuksia työskennellä kanssatutkijoina. Hanke on edennyt pandemian tuottamista haasteista huolimatta jouhevasti ja kanssatutkijat ovat päässeet niin suunnittelemaan kuin toteuttamaan tutkimusta sen eri vaiheissa. Seuraavassa yksi kanssatutkijoista kertoo, mitä hankkeessa on tähän mennessä tehty, mitä tutkimushaastatteluiden litterointi tarkoittaa ja millaista sitä oli tehdä.
Suomen Klubitalot ry:n OSSI-hanke käynnistyi maaliskuussa 2020. STEAn rahoittamassa hankkeessa kerätään jäsenten kokemuksia Klubitaloille tulemisesta, talossa olemisesta, pandemia-ajan poikkeusoloista ja Klubitalosta ulospäin suuntautumisesta. Hanketta vetää VTT Outi Hietala, jonka lisäksi tutkimusryhmässä on ollut mukana tutkimusavustaja ja useita kanssatutkijoita. Tutkimusavustaja ja kanssatutkijat ovat eri puolilla Suomea sijaitsevien Klubitalojen jäseniä. Pandemian vuoksi tutkimusryhmä on viime aikoina tavannut pääasiassa etänä Teamsin välityksellä viikoittaisissa työkokouksissa ja kerran kuussa pidettävissä työkokouspäivissä. Kokousten välillä kanssatutkijat ovat työskennelleet itsenäisesti.
Hankkeen alkuvaiheessa kesällä 2020 kaikille Suomen Klubitaloille lähetettiin kysely, johon jäsenet saivat vastata. Kanssatutkijat analysoivat kyselyn tulokset ja kertoivat niistä Klubitaloille tammi-helmikuussa 2021 etäyhteyksillä pidetyissä työpajoissa. OSSI-tutkimushankkeen seuraavaan vaiheeseen valittiin Karvetin (Naantalissa), Pönkän (Oulussa), Suvimäen (Jyväskylässä) ja Tikkurilan (Vantaalla) Klubitalot. Kevään ajan tutkimusryhmässä suunniteltiin ja harjoiteltiin näiden talojen jäsenille pidettäviä haastatteluita.
Alun perin haastattelut oli tarkoitus tehdä paikan päällä, mutta turvallisuussyistä ne pidettiin etäyhteyksin tietokoneen välityksellä tai puhelimella soittamalla. Haastatteluja tehtiin kesäkuussa yhteensä 19 kappaletta, joista saatiin yli 20 tuntia haastatteluaineistoa. Osa haastatteluista oli yksilöhaastatteluja ja osa ryhmähaastatteluita, joissa oli mukana jäseniä useasta Klubitalosta. Etäyhteydellä tehdyt haastattelut tallennettiin videoiksi ja puhelinkeskustelut äänitiedostoiksi niin sanottua litterointia varten.
Mitä litterointi tarkoittaa?
Litteroinnissa haastattelijoiden ja haastateltavan jäsenen välinen keskustelu muutetaan tekstimuotoon. Käytännössä tämä tapahtuu pitämällä tietokoneella yhtä aikaa auki tekstinkäsittelyohjelmaa ja video- tai äänitiedostoa. Litterointi on varsin hidasta, sillä video tai äänite pitää pysäyttää muutaman sekunnin välein. Tässä ajassa puhetta kuulee sellaisen määrän, että aivot pystyvät pitämään kuullut tiedot työmuistissa, josta ne sitten kirjoitetaan sanoiksi tekstinkäsittelyohjelmaan. Yhden tunnin mittaisen haastattelun litterointiin menee aikaa keskimäärin kahdeksan tuntia. Monet tekijät vaikuttavat siihen, kuinka nopeasti litteroinnin saa tehtyä.
Litterointi kuulostaa periaatteessa yksinkertaiselta, mutta ihmisten puheen muuttaminen tekstimuotoon vaatii paljon yksinkertaistamista. OSSI-hankkeessa ei tavoitella foneettisesti täydellistä litterointia, vaan pyritään kirjaamaan ylös asioiden tasolla se, mitä haastattelijat ja haastateltavat jäsenet sanovat. Emme myöskään tee keskusteluanalyysiä, jossa kiinnitettäisiin huomiota haastattelijoiden ja haastateltavien ilmeisiin, eleisiin tai äänensävyihin. Litterointi vaatii toisaalta huolellisuutta ja pitkäjänteisyyttä, sillä samaa kohtaa täytyy kuunnella useaan kertaan. Toisaalta litteroinnissa tulee oppia olemaan sopivalla tavalla ”huolimaton”. Ihmisten puhe sisältää paljon hymähdyksiä ja täytesanoja, joita ei tarvitse täydellisesti kirjata. Myös haastattelijoiden puhetta voi lyhentää, sillä tärkeintä on lähinnä saada mukaan kysymys, joka haastateltavalle tehtiin. Litterointi tuntuu palkitsevalta, kun työn valmistuttua vielä kerran kuuntelee haastattelun läpi litteroimaansa tekstiä samalla lukien.
Haastateltavien kokemuksista aineksia Klubitalojen kehittämiseen
Jo litterointivaiheessa pidetään huolta haastateltavien henkilöllisyyden, mielipiteiden sekä omaa elämää koskevan tiedon suojaamisesta. Haastateltavan omaa nimeä tai hänen mainitsemiensa muiden henkilöiden nimiä ei kirjoiteta näkyviin, vaan ne korvataan etu- ja sukunimen ensimmäisillä kirjaimilla.
Kun hankkeen tuloksia analysoidaan ja mahdollisia sitaatteja haastatteluista julkaistaan, ne on käsitelty niin, että haastateltavaa ei pysty tunnistamaan.
Haastatteluissa tehdyt nauhoitteet tuhotaan heti, kun niitä ei enää tarvita tutkimuskäytössä. Myös nauhoitteista tehdyt litteroinnit tuhotaan sen jälkeen, kun haastatteluissa saadut tiedot on analysoitu. Tavoitteena ei ole nostaa esiin tai analysoida yksittäisen haastateltavan asioita, vaan tehdä havaintoja Klubitalojen toiminnasta yleisemmällä tasolla.
Litteroinnin jälkeen seuraava vaihe OSSI-hankkeessa syksyllä 2021 on litteroitujen haastattelujen tarkempi analysointi. Tekstimuotoiselle aineistolle voi tehdä niin sanottua laadullista analyysiä. Litteroinnit on tarkoitus ladata tietokoneohjelmaan, jossa niistä voi merkata haluamiaan sanoja tai pidempiä tekstinpätkiä. Näin kyetään havaitsemaan esimerkiksi se, toistuuko jokin asia tai aihe useammassa haastattelussa. Tavoitteena on saada analyysin myötä oivalluksia Klubitalojen vahvuuksista ja mahdollisista kehittämiskohteista. Analyysivaiheen tuloksiin paneudutaan aikanaan niin haastatteluvaiheeseen osallistuneiden kuin muidenkin tuloksista kiinnostuneiden Klubitalojen kanssa.
Kirjoittaja: Yksi kanssatutkijoista
Haluaisitko sinä kirjoittaa blogia? Ota yhteyttä Suomen Klubitalot ry:n Peppiin tai Päiviin, jos haluaisit saada äänesi kuuluville Suomen Klubitalot ry:n blogissa!