Suomen Klubitalojen kolmivuotinen (2020-2022) OSSI-yhteistutkimus on edennyt kiinnostavaan vaiheeseen. Korona-rajoitusten vihdoin hellittäessä järjestettiin Tikkurilan Klubitalossa ensimmäinen lähityöpaja, jossa osallistujat pääsivät kuulemaan ja keskustelemaan tutkimuksen ensimmäisistä tuloksista.
Tällä hetkellä OSSIn kanssatutkijoina työskentelee viisi Klubitalojen jäsentä. He ovat kevään aikana käyneet läpi viime vuonna tehdyt jäsenhaastattelut kukin omasta näkökulmastaan yhdessä projektipäällikön kanssa. Tähän työpajaan tuotiin aluksi pohdittavaksi kanssatutkija Aki Laitisen alustavia tuloksia siitä, miten jäsenet aivan alkuvaiheessa olivat kokeneet Klubitaloon tulemisen ja mikä oli saanut heidät tulemaan sinne uudelleen. Monille merkittävin asia ensimmäisillä kerroilla on Klubitalon lämmin ilmapiiri ja sen synnyttämä ”imu”, joka syntyy siitä, että tuntee olevansa toivottu, odotettu ja ymmärretty omana itsenään. Moni koki tärkeäksi myös sen, että pääsee heti tutustumaan ihmisiin ja asioihin, esim. työtehtäviin. Alkuvaihetta oli monien kohdalla helpottanut myös se, että heitä kysyttiin ja kutsuttiin mukaan porukkaan sopivalta tuntuvalla tavalla ja sallien myös sen, että joku haluaa aluksi vain olla ja katsella ympärilleen. Tämän tyyppiset ensikokemukset puolestaan saivat aikaan esimerkiksi sellaisen oivalluksen, ettei tätä mahdollisuutta kannata jättää käyttämättä. Ei edes silloin, vaikka talolle tulemiseen liittyisi haasteita ja siellä voi joutua kohtaamaan joskus vaikeitakin tunteita ja asioita. Talon lämmin, ei-pakottava ilmapiiri ja vetovoima auttoivat siis ylittämään joskus vaikeitakin alkuhaasteita.
Toinen Tikkurilan työpajassa esillä ollut OSSI-tutkimuksen tulos koski sitä, millaista tukea opiskelijat olivat saaneet Klubitalolta opintoihinsa ja muuhun elämään? Tähän aiheeseen jäsenhaastatteluiden avulla paneutuneen kanssatutkija Inka Koskivirran mukaan Klubitalo ensinnäkin vahvistaa yleistä opiskelijan arjen sujumista. Klubitalo myös auttaa liittymään ja pitämään yhteyttä muihin ihmisiin niin, ettei yksin opiskellen tai esimerkiksi lopputyövaiheessa liikaa erakoidu. Klubitalo on samalla myös paikka ja yhteisö, jossa voi alkaa nähdä ja hahmottaa itsensä opiskelijana, vaikka aktiivisesta opiskelusta olisi pitkäkin aika. Siellä voi tavata muita opiskelijoita tai opinnoista kiinnostuneita, jolloin oma ”opiskelijuuskin” voi alkaa tuntua tutulta tai mahdolliselta vaikkapa tulevaisuudessa. Yksi tärkeä tulos oli myös se, että aiemmin opintoihin liittyvät vaikeudet, takaiskut sekä niistä aiheutuva häpeä voivat usein hälvetä, jos Klubitalon opintovalmentajalla on kyky tunnistaa juuri kyseisen opiskelijan tilanne ja vahvistaa hänen itseluottamustaan ymmärtävän, kiireettömän läsnäolon ja joustavan tukemisen kautta.
Työpajassa pohdittiin myös sitä, ettei opintovalmentajan kanssa tapaava ja päivisin opiskeleva jäsen aina tule mukaan muuhun talon toimintaan. Opiskelijan yhteys Klubitaloon voi kuitenkin syntyä vaikkapa opintoryhmään osallistumisen kahvitauolla, kun ryhmä menee talon kahvioon ja tapaa siellä myös muita jäseniä. Joillain taloilla opiskelijoita kutsutaan mukaan iltapäivisin ja muuten vapaa-ajalla kokoontuviin ryhmiin tai vapaamuotoisiin tapaamisiin. Tämä puolestaan antaa turvaa tilanteessa, jos opinnot eivät sujukaan tai opiskelupaikkaa ei heti saakaan: Silloin voi löytää mielekästä tekemistä ja tavata ihmisiä Klubitalolla. Työpajassa myös pohdittiin, miten omalla talollaan ehkä ainoa opiskeleva jäsen voisi saada vertaistukea etänä kokoontuvasta tai yhdessä opiskelevasta ryhmästä. Eskot ry:n talojen edustajat alkoivatkin työpajassa miettiä, miten eri talojen opintovalmentajat voisivat tehdä tässä yhteistyötä ja jakaa vastuuta etäryhmän ohjaamisesta sekä yhdistää näin joustavasti lähi- ja etäohjausta.
Kolmas pienryhmä pureutui elämässä eteenpäin pääsemiseen
Koska kaikki eivät olleet kiinnostuneita opiskelijan näkökulmasta, kolme kanssatutkijaa – Antti Pitkänen ja Pirjo Halme Lahden ja Sauli Savela Nurmijärven Klubitalosta – kokosivat osan osallistujista keskustelemaan kanssaan tutkimustuloksista, jotka liittyivät elämässä eteenpäin pääsemiseen ja siihen, miten Klubitalo on osaltaan voinut edistää sitä. Tämän ryhmän vilkkaassa keskustelussa tuli esiin yhden jäsenen kokemus, että Klubitalon jäsenenä hän ei koe olevansa missään mielessä syrjäytynyt. Talossa on niin paljon mahdollisuuksia osallistua ja toimia sekä kuulua kivaan porukkaan. Eli Klubitalossa oleminen sekä toimiminen on hyvin arvokasta.
Tässä työpajassa oli paikan päällä Tikkurilan Klubitalon jäsenten ja työntekijöiden lisäksi jäsen-työntekijä kaksikoita myös Itä-Helsingin ja Nurmijärven Klubitaloista sekä Ahvenanmaalta, Klubhuset Pelarenista. Työpaja toteutettiin hybridina ja siihen osallistui etänä pari Tikkurilan jäsentä sekä OSSI-hankkeen yhteistyökumppani Niemikotisäätiön Valtti Valmennuksen kokemusasiantuntija.
Seuraavat OSSI-työpajat kokoontuvat Karvetin ja Haminan Klubitaloissa vielä ennen kesää. Kesätauon jälkeen on tarkoitus järjestää vielä alueellisia työpajoja eri puolilla Suomea. Niihin tullaan kutsumaan lähialueen Klubitalojen lisäksi edustajia myös mielenterveysyhdistyksistä.
Kirjoittaja: Outi Hietala,
OSSI-tutkimushankkeen projektipäällikkö
Haluaisitko sinä kirjoittaa blogia? Ota yhteyttä Suomen Klubitalot ry:n Peppiin tai Päiviin, jos haluaisit saada äänesi kuuluville Suomen Klubitalot ry:n blogissa!