Pitkien korona-vuosien jälkeen kanssatutkijoina OSSI-hankkeessa työskentelevät viisi Klubitalojen jäsentä ja hanketta luotsaava projektipäällikkö ovat päässeet kevään edetessä jalkautumaan Klubitaloille OSSI-hankkeen tutkimustuloksia hyödyntävien työpajojen merkeissä. Huhtikuun lopulla Tikkurilan Klubitalon isännöimään OSSI-työpajaan kokoontui etelä-suomalaisten talojen edustajia Tikkurilan lisäksi Itä-Helsingin, Nurmijärven ja Pelarenin Klubitaloilta (lue lisää Tikkurilan työpajasta).
Toukokuussa työpaja toteutettiin paikallisesti Haminan Klubitalolla ja kesäkuun alussa osana Karvetin Klubitalon virkistyspäivän risteilyä. Haminasta onkin jo kerrottu aiemmassa blogikirjoituksessa, mutta koska sieltä löytyy vielä lisää mielenkiintoista kerrottavaa, aiheeseen palataan vielä tässä kevään viimeisessä OSSI-hankkeen blogitekstissä.
Haminan ja Karvetin työpajoissa keskityttiin Klubitalojen koronan jälkeiseen tilanteeseen ja haasteisiin, joihin sitten etsittiin ratkaisuja hyödyntäen OSSIn tutkimustuloksia. Molemmissa työpajoissa työskentelyyn virittäydyttiin Pirjo-kanssatutkijan ohjaaman esittäytymiskierroksen avulla. Pirjo pyysi osallistujia kertomaan nimensä lisäksi lempiruokansa ja jotain sellaista, mikä luonnossa on itselle tärkeää. Näin toisilleen tutuistakin ihmisten persoonista nousi esiin eri puolia ja ehkä jopa jotain uutta ja yllättävää. Varsinainen työskentely käynnistyi porisemalla vierustoverien kesken siitä, mitä asioita juuri tässä työpajassa olisi tarpeellista käsitellä. Näin esiin nousseista kysymyksistä ja haasteista tiivistettiin sitten aiheet, joihin ryhdyttiin pureutumaan pienemmissä ryhmissä. Jokainen sai valita sen aiheen, joka itseä eniten kiinnosti. OSSI-kanssatutkijatkin osallistuivat ryhmiin tuoden keskusteluun mukaan hankkeessa saatuja tutkimustuloksia sekä niistä nousevia näkökulmia. Keskustelu ryhmässä oli vilkasta ja sen annettiin edetä omalla painollaan, kaikkia kuunnellen. Muutamissa kohdissa he toivat esiin tutkimustuloksia tai tekivät niihin tai omiin kokemuksiinsa perustuvia ehdotuksia.
Tiedottamista ja asenteisiin vaikuttamista
Yksi Haminan 19.5. työpajassa käsitellyistä aiheista koski uusien jäsenten saamista sekä heidän yhteisöön liittymisensä helpottamista. Lisäksi tärkeänä pidettiin erityisesti nuorten mukaan saamista. Pulmalliseksi koettiin mm. se, että kaupungin palveluissa nuorille ei ilmeisesti suositella osallistumista klubitalotoimintaan, koska sen arvellaan tarkoitetun vain iäkkäämmille. Myös yhteistyössä kaupungin ja esimerkiksi alueen toisten yhdistysten kanssa koettiin haasteita. Klubitalonkin kun voi olla helppo keskittyä vain omiin ympyröihin, jolloin tieto sen toiminnasta ja erilaisista yhteistyömahdollisuuksista ei kulje kaupungin tai muiden toimijoiden suuntaan. Siksi työpajassa pohdittiin myös viestinnän kehittämistä paikallisten yhteistyötahojen suuntaan. Varsinkin paikkansa pitävän ja kiinnostusta herättävän tiedon vieminen Klubitalosta niin psykiatrian poliklinikalle, osastoille ja avohoitoon kuin nuorten palveluihin todettiin asiaksi, johon päätettiin panostaa entistäkin enemmän. Myös jäsenten kokemustiedon yhä runsaampi mukaan saaminen toiminnan kuvauksiin sekä esittelyihin oli asia, jonka todettiin edellyttävän lisäpanostusta.
Myös pikkukaupungin asukkaiden mielenterveyskuntoutujia koskeviin asenteisiin vaikuttamista pidettiin Haminan Klubitalon työpajassa tärkeänä ja siihen mieitittiin keinoja yhden ryhmän voimin. Klubitalon kauniilla, puutalojen ympäröimällä sisäpihalla päätettiin järjestää leppoisa tapahtuma, johon kutsutaan paikallisia ihmisiä nauttimaan Klubitalon kahvilan herkuista sekä tutustumaan taloon ja sen väkeen. Tämän idean synnyttäneessä ryhmässä arveltiin, että myös nuoret ja muutkin uudet jäsenet voisivat löytää helpommin tiensä talolle juuri sisäpihan ja kahvilan kautta.
Haminan työpajassa todettiin myös, että moni “kantajäsen” oli koronan vuoksi juuttunut kotiinsa. Yksi ryhmä miettikin keinoja saada heidät peloista huolimatta lähtemään liikkeelle ja palaamaan talolle. Esimerkiksi liikuntaryhmät arveltiin tässä toimivaksi keinoksi, koska moni oli osallistunut niihin aktiivisesti ennen koronan aiheuttamaa katkosta. Myös se, että joku tuttu jäsen ottaa yhteyttä ja kannustaa tulemaan mukaan, todettiin hyväksi keinoksi rohkaista ihmisiä lähtemään kodeistaan liikkeelle.
Työpajan päätteeksi työryhmien ideoista valittiin ne, joita pidettiin tärkeimpinä ja joiden toteuttamiseen talon voimavarojen arvioitiin riittävän. Jokaiselle idealle valittiin siitä kiinnostunut vastuuhenkilö, jonka kanssa muutkin aiheesta innostuneet lähtevät viemään ideaa käytäntöön vaikka aivan pienten kokeilujen kautta. Sovittiin myös, että aiheeseen palataan kesän jälkeen ja että OSSI-tiimi on valmis tulemaan mukaan myös jatkotyöskentelyyn. OSSI-tiimin kannalta tämä toinen kasvokkain toteutettu Haminan työpaja oli erittäin antoisa. Parasta oli tutustua, sekä vaihtaa kokemuksia ja ajatuksia jäsenten sekä työntekijöiden kanssa.
Talon töiden ja toiminnan vetovoimaa vahvistamassa
Karvetin Klubitalon OSSI-työpaja toteutui 2.6. Turusta Maarianhaminaan tehdyn virkistyspäiväristeilyn yhteydessä. Työpajaan osallistui yhteensä nelisenkymmentä jäsentä, työntekijää ja hallituksen edustajaa. Koronan jälkeen Klubitalon toimintaan liittyviä haasteita sekä kehittämistarpeita löytyi alkuporinoissa runsaasti. Tiivistyksen jälkeen niihin pureuduttiin yhteensä seitsemässä osaryhmässä.
Yksi työpajassa esiin nostettu aihe liittyi työpainotteiseen päivään ja yleensä talon päiväohjelmaan: Miten töistä voidaan tehdä houkuttelevampia ja innostaa jäseniä osallistumaan niihin sekä yleensä talon toimintaan. Tätä haastetta työstettiin kolmessa työryhmässä, joista yksi keskittyi töiden houkuttelevuuden lisäämiseen sekä niiden kuormittavuuden vähentämiseen. Tässä ryhmässä ja sen tuotosten pohjalta koko joukolla käydyssä keskustelussa todettiin, että jatkossa pitäisi huolehtia entistäkin paremmin siitä, etteivät aina samat ihmiset päädy tekemään samoja hommia tai kuormitu liikaa. Sen sijaan idea, että esimerkiksi iltapäivätöiden houkuttelevuutta voisi lisätä ilmaisella kahvittelulla töihin osallistuneille, ei saanut kannatusta. Klubitalolla kun kaikki ovat oikeutettuja nauttimaan talon annista riippumatta siitä, millaisen panoksen pystyy antamaan sen toimintaan.
Toisessa ryhmässä taas pidettiin tärkeänä, että viikko- ja päiväohjelmaankin saataisiin lisää vaihtelevuutta ja että pienetkin kevennykset ja rutiineista poikkeavat tapahtumat kirjattaisiin ohjelmaan jo etukäteen. Myös monet Koronan aikana hiipuneet tutustumiskäynnit ja vapaa-ajan retket olisi hyvä elvyttää uudelleen. Klubitalon tunnettuuden lisäämistä pohtinut ryhmä ideoi pop-up iltakarvettila-toiminnan, jossa jäsenet voisivat tavata toisiaan ja tulokkaatkin pääsisivät helpommin sisään yhteisöön. Näiden keinojen avulla voitaisiin innostaa ihmisiä tulemaan talolle ja toimintaan myös Koronan jälkeisessä epävarmuuden sävyttämässä tilanteessa.
Yksi työpainotteisen päiväohjelman kehittämistä pohtinut ryhmä taas päätyi siihen, että töitä olisi hyvä pyrkiä jatkossa vieläkin enemmän muotoilemaan niin, että ne vastaisivat itse kunkin omaa elämänhistoriaa, aiempia opintoja, harrastuksia tai töitä ja muita kiinnostuksen aiheita. Töiden kiinnostavuus voisi myös entisestään lisääntyä, jos niiden tarpeellisuutta ja tärkeyttä tuotaisiin yhä selkeämmin esiin. Töitä voisi jatkossa jakaa vieläkin pienempiin osiin ajatuksella “pilkotaan nakki paloiksi”, mutta myös yhdessä porukalla tiettyyn “täsmähommaan” ryhtymistä pidettiin hyvänä vaihtoehtona sille, että esimerkiksi siivoamaan pitäisi ryhtyä yksin. Kaiken kaikkiaan töiden yhteisöllisyyttä todettiin tarpeelliseksi vielä entisestäänkin vahvistaa.
Myös oman Klubitalon tunnetuksi tekeminen nousi työpajassa kahden ryhmän aiheeksi. Yhdessä ryhmässä mietittiin sote-alan oppilaitoksille ja palveluille sekä yhteistyökumppaneille tiedottamisen terästämistä. Koronan jälkeen nähtiin tarpeelliseksi käynnistää kumppaneille tarkoitettuja Klubitalo-infoja, jolloin esimerkiksi työntekijä-jäsen kaksikko voisi mennä psykiatrian poliklinikalle kertomaan Klubitalosta. Infot pitäisi miettiä sen perusteella, kutsutaanko niihin henkilökunnan edustajia vai potilaita ja näitä kohdennettuja infotilaisuuksia voisi valmistella erikseen oppilaitoksille, työvoimatoimistolle, Kelaan tai niihin paikkoihin, joissa nuoria liikkuu paljon. Lopuksi todettiin, että tähän olisi hyvä saada lisää esiintymiseen liittyvää valmennusta ja harjoittelua. Silloin olisi helpompi lähteä kertomaan Klubitalon merkityksestä ja annista luontevalla tavalla kullekin kohderyhmälle sopivalla tavalla.
Miten kertoa Klubitalosta erilaisille kohderyhmille?
Toinen ryhmä paneutui siihen, miten Klubitalosta kerrottaessa käytetyt sanat ja lauseetkin pitää miettiä kunkin kohderyhmän kannalta. Talon auton kylkeen kirjattu ajatus “Karvetin Klubitalo – mielen hyvinvointia tukemassa” on esimerkki onnistuneesta sanavalinnasta ja tavasta kertoa Klubitalon lähtökohdasta sellaisille ihmisille, jotka kaipaavat elämäänsä mielekästä sisältöä ja tekemistä, mutta joille mielenterveyskuntoutus tai -kuntoutuja voi olla sanana vieraampi. Asiakkaitaan talolle ohjaavat psykiatrian poliklinikan ammattilaiset taas voivat tunnistaa talon tarkoituksen paremmin mielenterveyskuntoutujien Klubitalo -määritelmästä. Klubitalosta kertomisessa myös jäsenten tekemä epämuodollinen tiedottaminen, some-viestiminen ja vaikuttaminen sekä puskaradio nähtiin edelleen tärkeinä asioina, joita pyritään jatkossa vielä vahvistamaan.
Tunnettuutta ja talon vetovoimaisuutta pohdittiin muissakin ryhmissä, joissa pohdittiin sitä, kuinka tuoda Klubitaloa vieläkin enemmän näkyväksi. Ajatusten vaihto ja keskustelu tässäkin ryhmässä kävi vilkkaana, toisiaan tukien ja hyvässä yhteisymmärryksessä. Keikka- ja siirtymätyöt nähtiin esimerkkinä toiminnoista, joiden kautta kumppaneiden kiinnostusta taloon sekä halua tehdä yhteistyötä voitaisiin entisestään lisätä. Myös avoimien ovien päivä nähtiin keinoksi tavoittaa yhteistyökumppaneita ja mahdollisia jäsenyydestä kiinnostuneita. Tutustumiskäyntejä päädyttiin kehittämään niin, että niihin voisi osallistua myös ryhmässä. Silloin olisi ehkä helpompi tulla taloon myös uudelleen ajatuksella, että joku tutustujaryhmässä jo hiukan tutuksi tullut voisi olla silloin talossa.
Ryhmien ajatukset, ideat ja ehdotukset kirjattiin ylös ja tuotiin yhteiseen keskusteluun. Talokokouksissa on tarkoitus lähteä etsimään keinoja kokeilla ja toteuttaa ideoista kiinnostavimpia, alustavasti ainakin Avoimien ovien päivä vaikutti sellaiselta. Työpajatyöskentely ja ajatusten vaihto oli myös OSSI-tiimille antoisaa ja rikastuttavaa, koska siinä pääsi tutustumaan lähemmin kyseisen Klubitalon jäseniin ja työntekijöihin sekä heidän ajatuksiinsa. OSSI-tiimi on valmis tulemaan ohjaamaan myös jatkotyöpajaa Karvettiin, jos siihen on tarvetta. Karvetin työpaja huipentui Ilona-jäsenen omaan “lokki Joonatan” -runoon perustuvaan lausuntaesitykseen. Luovuutta ei koskaan ole Klubitaloissakaan liikaa, sen runon kauneus ja koskettavuus työpajassa todisti.
Tunnelmia ja -aiheita Haminan sekä Karvetin työpajoissa muistiin kirjasi
OSSI-tiimi
Kesän ja lomien jälkeen OSSI-työpajat jatkuvat seuraavasti: Tikkurilan kaikille Etelä-Suomen taloille avoin jatkotyöpaja kokoontuu 15.8., Pohjois-Suomen talojen työpaja 6.10. pidetään Oulun Pönkässä ja Keski- sekä Itä-Suomen taloille suunnattu työpaja kokoontuu Suvimäellä 27.10. Tampereen Näsinkulmassakin on tarkoitus pitää alueellinen työpaja, jonka ajankohta varmistuu elokuussa. Kaikille työpajoja isännöiville taloille ja osalle niihin osallistujiksi kutsuttavista taloista on jo lähetetty työpajoista alustavaa tietoa ja kesälomien jälkeen asiaan palataan.
Alueellisten työpajojen lisäksi OSSI-tiimi jatkaa paikallisten, talokohtaisten työpajojen toteuttamista tarpeen mukaan, eli voitte tehdä aloitteita ja ehdotuksia oman talonne tarpeiden pohjalta ottamalla heinäkuun jälkeen yhteyttä projektipäällikkö Outi Hietalaan.