Järjestöt tulee nähdä resurssina, jota hyvinvointialueiden kannattaa käyttää: Erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten moninaisiin palvelutarpeisiin vastaaminen matalalla kynnyksellä on järjestöjen valttikortti. Tältä sivulta löydät koostettuna tietoa siitä, miksi erityisesti mielenterveyskuntoutujien klubitalotoiminta hyvinvointialueella kannattaa.

Klubitalot edistävät jäsenten hyvinvointia ja terveyttä

Hyvinvointialueilla ja kunnilla on lakisääteinen tehtävä edistää hyvinvointia ja terveyttä. Matalan kynnyksen periaatteella toimiva klubitalomalli on todettu tutkimusnäyttöön perustuen toimivaksi ja lakisääteisiä mielenterveyspalveluja täydentäväksi menetelmäksi (Wahlbeck ym. 2018, 13; McKay ym. 2018; Hietala-Paalasmaa ym. 2009, 143) Klubitalomenetelmä on lisäksi tunnistettu YK:n toimielimissä mielenterveyskuntoutujien ihmisoikeuksia edistävänä toimintana (UN 2017).

Pykososiaalisen kuntoutumisen Klubitalot tukevat kuntoutujajäsenten tavoitteita ja toiveita yli sektoreiden laajasti, ei pelkästään sote-asioiden osalta. He itse päättävät miten he osallistuvat ja mitä tarjolla olevia mahdollisuuksia Klubitaloilla he hyödyntävät. Toimintoja ohjaavat yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys ja jäsenen oma tahto. Klubitalot edistävät jäsenten itsensä määrittelemien tavoitteiden toteutumista ja tukevat kuntoutujien osallistumista ja osallisuutta yhteiskunnassa.

Lue lisää:

Klubitalotoiminta on kustannustehokasta

Miksi moni hyötyisi juuri klubitalotoiminnasta? Klubitalotoiminta on tutkitusti vaikuttavaa ja kustannustehokasta: Arviointitutkimusten (esim. McKay ym. 2018, Hietala-Paalasmaa ym. 2009) mukaan säännöllisesti klubitalotoimintaan osallistuneiden mielenterveyskuntoutujien psykiatrisen sairaalahoidon käyttö ja kustannukset alenivat seuranta-aikana merkittävästi verrattuna klubitalojäsenyyttä edeltävään vastaavan pituiseen ajanjaksoon. Myös Klubitalojen jäsenten avopalvelujen käyttö väheni verrattuna jäsenyyttä edeltäneeseen vertailujaksoon.

Klubitalotoimintaan osallistuminen tuottaa myönteistä lisäarvoa kuntoutujille, heidän perheilleen ja läheisilleen, kunnille, valtiolle ja muille sosiaaliturvan rahoittajille. Kustannusvaikutuslaskelmat kertovat klubitalotoimintaan sijoitetun rahoituksen positiivisista yhteiskunnallisista vaikutuksista: Eskot ry:n ROI-analyysin (Return on Investment) mukaan jokainen Klubitaloihin sijoitettu yksi euro tuottaa 4,57 euron säästön psykiatrisissa hoitokustannuksissa. Kyseessä ei ole mikään pieni luku: Esimerkiksi vuonna 2017 toteutettiin noin 38 000 psykiatrista sairaalahoitojaksoa (THL:n tilastoraportti 2018). Lisäksi kahden psykiatrisen sairaalapaikan vuotuiset kustannukset ovat yhtä suuret tai suuremmat kuin 30–35 päivittäiselle käyttäjälle suunnitellun uuden Klubitalon koko vuoden menot. Laskelmat eri maissa ovat samansuuntaisia: Klubitalotoimintaan sijoitettu euro tai dollari tuottaa 4,5–6-kertaisesti säästöjä muilla alueilla yhteiskunnassa (Hwang ym. 2017). Kyseessä ei siis ole menoerä, vaan tuottava investointi hyvinvointialueelle. Harva sosiaali- tai mielenterveyspalvelu tuottaa näin todistettuja hyötyjä myös taloudellisessa mielessä.

Lue lisää:

Klubitaloja johdetaan, arvioidaan ja kehitetään tiedolla johtaen yhteisellä Salesforce-jäsentietojärjestelmällä

Kaikki suomalaiset Klubitalot käyttävät jäsentietojärjestelmänään Salesforcea. Järjestelmä on ollut taloilla käytössä vuodesta 2013, mutta vuosina 2019–2021 sitä on uudistettu jäsenlähtöisemmäksi, helppokäyttöisemmäksi ja yhteismitalliseksi. Suomen Klubitalot ry hallinnoi koko suomalaisen klubitaloverkoston Salesforcea. Uusi rakenne helpottaa talojen raportointia ja auttaa Suomen Klubitalot ry:tä ennakoimaan esim. koulutustarpeita ja tukitoimia, sekä koostamaan klubitalotoiminnan vaikutuksia yhteiseen käyttöön. Järjestelmää kehitetään jatkuvasti, viimeisimpänä toimintona yhteiskehittämällä toteutettu Oma polku -työkalu, jolla jäsenten etenevät polut saadaan näkyviksi.

Salesforcen mittaristokojelautoja ja kattavia raportteja hyödynnetään muun kerättävän tiedon ohella Klubitalojen laatutyössä. Nämä voidaan mallintaa jatkuvan arvioinnin ja kehittämisen kehäksi, jossa Klubitalojen toimintaa arvioidaan ja kehitetään tiedolla johtaen.

Lue lisää:

Klubitalotoiminta on saavutettavaa

Hyvinvointialueiden tulee kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut sekä parantaa palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta. Klubitaloja on lähes kaikilla hyvinvointialueilla ja lisäksi korona-aikana polkaistiin käyntiin e-klubitalotoiminta jokaisella verkostomme 23:lla talolla. E-Klubitalotoimintaa on kehitetty Yhdenvertainen e-Klubitalo -hankkeessa pidemmälle vuosien 2020–2021 aikana.

Lue lisää:

Toipumisorientaatio Klubitaloilla

Klubitaloilla nähdään mielenterveyden haasteista toipuminen oppimis- ja muutosprosessina, jossa henkilön terveys ja hyvinvointi kohentuvat, kun hän ohjaa elämäänsä mahdollisimman itsenäisesti ja oppii käyttämään omia resurssejaan. Ajattelemme, että kaikilla meillä on toimintakykyä sairaudesta tai muusta haasteesta huolimatta. Mielekkäiden työtehtävien ja tuen lisäksi klubitaloyhteisö suojaa jäsentä eristäytymiseltä ja yksinäisyydeltä ja auttaa jaksamaan. Toipumista tapahtuu ennen kaikkea siellä, missä voi kokea toivoa ja osallisuutta.

Lue lisää:

Lähteitä

Hietala-Paalasmaa, O., Hujanen, T., Härkäpää, K. & Reuter, A. (2009): Mielenterveyskuntoutujien Klubitalot – yhteisön tukea ja yksilöllistä kuntoutumista. Avustustoiminnan raportteja 20. Raha-automaattiyhdistys, Helsinki, 122–128.

Hwang, Seungyoung; Woody, Jason & Eaton, William W. (2017): Analysis of the Association of Clubhouse Membership with Overall Costs of Care for Mental Health Treatment. Community Mental Health Journal, 53 (1), 102–106.

McKay, C.; Nugent, K.L.; Johnsen, M.; Eaton, W.W. & Lidz, C.W. (2018): A Systematic Review of Evidence for the Clubhouse Model of Psychosocial Rehabilitation. Adm Policy Ment Health (2018) 45: 28.

United Nations (2017): Report of the Special Rapporteur on the right of everyone to the enjoyment of the highest attainable standard of physical and mental health. Human rights council. 28 March 2017 (18–19).

Wahlbeck, Kristian; Hietala, Outi; Kuosmanen, Lauri; McDaid, David; Mikkonen, Juha; Parkkonen, Johannes; Reini, Kaarina; Salovuori, Samuel & Tourunen, Jouni (2018): Toimivat mielenterveys- ja päihdepalvelut. YhdessäMielin hankkeen raportti. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 89/2017. Helmikuu, 2018.