Klubitalojen Laatuopas on verkoston yhteistä laadunhallintaa, jolla varmistetaan Klubitalojen työn laatu. Laatuoppaan tavoitteena on vahvistaa Klubitalojen perustyötä, ylläpitää ja lisätä tiedolla johtamisen kulttuuria sekä tehdä toiminnan vaikuttavuuden dokumentoinnista helpompaa. Opas sisältää tietoa, ohjeita ja työkaluja Klubitalojen toiminnan suunnitteluun, ohjaukseen, laadun arviointiin ja jatkuvaan (yhteis)kehittämiseen.

Laatuopas rakentuu neljästä eri kategoriasta. Näitä ovat resurssit, verkostot, toiminta ja tulokset. Klikkaamalla kunkin kategorian alaotsikoita pääset tutustumaan aiheisiin tarkemmin. Tavoitteenamme on, että opas on elävä ja interaktiivinen, ja sitä kehitetään verkoston tarpeisiin perustuen yhteiskehittäen ja vertaisoppien. Ole siis meihin yhteydessä, jos haluat mukaan kehittämään Laatuopasta!

Resurssit

Kuinka hyvin seuraavat standardit eli laatusuositukset toteutuvat Klubitalollanne? Pohtikaa kysymysten avulla:

  • Koetko, että Klubitalossa on henkilökuntaa riittävästi tukemaan jäsenten osallistumista, mutta tarpeeksi vähän, että talon toiminta vaatii jäsenten aktiivisuutta? 
  • Koetko, että vastuuta Klubitalon toiminnasta kantavat jäsenet ja henkilökunta yhdessä? Jos ei, mitä sille voisi mielestäsi tehdä? 
  • Ovatko henkilöstön palkat kilpailukykyisiä verrattuna muulla mielenterveysalalla maksettaviin palkkoihin?
  • Onko Klubitalolla omat toimitilat ja onko sillä nimi, osoite ja puhelinnumero?
  • Ovatko kaikki Klubitalon toimitilat sekä jäsenten että henkilökunnan käytössä?
  • Onko Klubitalon työyksiköissä riittävästi jäseniä ja henkilökuntaa?
  • Riittääkö niissä mielekkäitä työtehtäviä koko päivän ajaksi?
  • Onko jäsenillä mahdollisuus osallistua kaikkiin Klubitalon töihin?

Pohtikaa oman talonne minimiresursseja. Mitä niillä on pakko saada aikaan:

  • Päivittäin
  • Viikottain 
  • Kuukausittain
  • Vuosittain

Minimiresurssien hahmottamisessa voi auttaa, kun listaa, mitkä Klubitalon päivittäisistä työtehtävistä täytyy hoitaa joka päivä, ja mitkä hoidetaan, jos aikaa riittää.

Alla esimerkki Klubitalo Fontanan täten määrittelemistä tehtävistä. 

Minimiresurssien hahmottamisessa auttaa, kun listaa, mitkä Klubitalon päivittäisistä työtehtävistä täytyy hoitaa joka päivä, ja mitkä hoidetaan, jos aikaa riittää.

Osaamisen tunnistaminen on tärkeää Klubitalolla. Se koskee sekä henkilökuntajäseniä että jäseniä.  Salesforcesta löytyy osaamisen tunnistamiseen suunniteltu työkalu, Oma polku.

 

Varmista seuraavat asiat koskien jäsenten osaamisen tunnistamista: 

  • Onko talollasi viestitty selkeästi siitä, että jäsenten on mahdollisuus käydä Oma polku -keskusteluja henkilökuntajäsenten kanssa?
  • Tehdäänkö talollanne Oma polku -keskusteluja jäsenten kanssa säännöllisesti?
  • Kartoitetaanko jäsenten osaamista, oppimistoiveita ja haluttuja työtehtäviä Oma polku -keskusteluissa? Kirjataanko nämä ylös? Johtavatko keskustelut konkreettisiin toimenpiteisiin?
  • Käydäänkö talollanne jäsenten kanssa keskusteluja, joissa seurataan miten ensimmäisessä Oma polku -keskustelussa tavoitteet ovat edenneet? Kirjataanko nämä ylös?
  • Osaavatko kaikki henkilökuntajäsenet käyttää Oma polku -työkalua Salesforcessa? 

Käyttöohjeet Oma polku -työkaluun löydät täältä: Oma polku -ohjeet.

 

Osaamisen tunnistaminen vaatii aikaa, tukea ja kannustusta

Oma osaaminen, kyvyt ja valmiudet on luontevaa ja helppoa ottaa puheeksi silloin, kun niitä on itse jo pohtinut ja tunnistanut. Myös tavoitteita on silloin helppoa ja innostavaa asettaa. Joskus jo omien voimavarojenkin tunnistaminen voi olla haastavaa, jos itseluottamus on kokenut kolahduksia tai sairaus ja hoito ovat horjuttaneet uskoa omaan arvokkuuteen ja vieneet itsetunnon. Kyky unelmoida tulevaisuudesta ja asettaa siihen liittyviä tavoitteita sekä pohtia niiden saavuttamisessa hyödyllisiä taitojaan, koulutuksessa tai työelämässä kertynyttä osaamistaan voi silloin vaatia sekä toisten kannustusta ja tukea että rauhan edetä näiden asioiden suhteen omaan tahtiin ja omilla ehdoilla. 

 

Miten alkuun tavoitekeskusteluissa?

Varsinkin jäsenyyden alkuvaiheessa tai kuormittavassa elämäntilanteessa voi olla haasteellista tarttua aktiivisesti Oma polku -työkaluun ja alkaa pohtia omia tavoitteitaan tavoitekeskusteluissa. Silloin Klubitaloyhteisön tarjoama kokemus hyväksytyksi ja arvostetuksi tulemisesta omana itsenään, ilman odotuksia tai paineita voi olla luoda turvaa ja mahdollistaa sen, että uskaltaa alkaa unelmoida ilman pelkoa epäonnistumisesta. Tavoitekeskustelut voivat tässä vaiheessa olla enemmänkin kuulostelua ja tilan luomista sille mahdollisuudelle, että jokin tavoite voisi olla itselle tärkeä ja että sen voi myös saavuttaa omilla ehdoillaan.  Tai sen miettimistä, mistä omassa elämässä voisi unelmoida. 

Unelmat ovat usein asioita, joiden konkretisoimista ei edes ole tarpeen tehdä, vaan joiden voima ja arvo piilee niiden inspiroivassa, toivoa ja iloa luovassa erityisluonteessa. Joskus huomataan, että jäsenellä ja työntekijällä on samoja unelmia, jolloin niistä puhuminen voi vahvistaa ja ravita molempia. Tavoitteita voi puolestaan olla helpompi alkaa miettiä konkreettisten muutostoiveiden kautta, jolloin ne voivat olla hyvinkin arkisia ja tavallisia asioita, joiden toivoo olevan elämässään toisin ja joiden eteen voi alkaa tehdä työtä pienin, juuri itselle sopivin askelin. Ja usein on voimaannuttavaa, jos tavoitekeskustelussa voi huomata jo tehneensä näiden muutostoiveiden suuntaisia asioita. Se, että kyseessä ei ole asia, jota ei vielä lainkaan osaa vaan jotain, jonka eteen on jo onnistunut tekemään jotain konkreettista tai jonka suhteen oma mielikuva on jo muuttunut toiveikkaammaksi, antaa uskoa siihen, että itsellä on kyky saavuttaa uusiakin tavoitteita tällä kentällä tai asiassa. Siksi tämäkin kannattaa nostaa keskusteluun tavoitteiden saavuttamista koskevassa keskustelussa.

 

Voimia tavoitteiden suuntaan etenemiseen

Tavoitekeskusteluissa on kaiken kaikkiaan hyvä tarkastella elämässä jo tapahtuneita myönteisiä muutoksia sekä tavoitteiden tai niiden osien saavuttamista. Mitkä asiat omassa toiminnassa tai ajattelussa auttoivat tai selittävät onnistumista? Tätä kiireettömästi pohtimalla saa lisää eväitä ja voimia jatkoon, joko saman tavoitteen saavuttamiseen tai uusien asettamiseen. Myös saavuttamatta jääneet tavoitteet, jumit tai takapakit on hyvä nostaa keskusteluun ja pohtia, mitä tämä tarkoittaa: onko tavoite osoittautunut liian vaativaksi tai epäkiinnostavaksi? Eikö keinoja edetä sen suuntaan olekaan löytynyt vai ovatko ne osoittautuneet toimimattomiksi? Mitä tämän pohdinnan ja reflektoinnin seurauksena on seuraavaksi viisasta tehdä? Pitäisikö tavoitteesta luopua tai määritellä se uudella tavalla? Olisiko uusia keinoja ja etenemisen tapoja tarpeen etsiä tai kokeilla? Tätä voidaan pohtia myös työntekijöiden ja jäsenten ryhmissä, jolloin kaikki saavat kokemuksia jakamalla ja niitä yhdessä pohtimalla eväitä jatkoon sekä positiivista huomiota omille ponnisteluilleen että vertaistukea haasteisiin. Oleellista on, että jokainen säilyttää otteen ja omistajuuden omiin tavoitteisiinsa kaikissa tilanteissa, niin onnistumisten kuin takapakkienkin kohdalla.

Lue lisää elämässä eteenpäin pääsemisestä sekä siitä, mikä Klubitalon merkitys on tilanteessa, jossa tavoitteena on saada aikaan jotain merkittävää sen ulkopuolella. Artikkelit perustuvat Klubitalojen OSSI-yhteistutkimuksen (2020-2022) tuloksiin.

Klubitalon työntekijän on hyvä reflektoida omaa osaamistaan ja sen vaikutuksia suhteessa jäseniin säännöllisesti (vähintään kerran vuodessa). Oman työn laadun ja koulutustarpeiden arvioinnissa auttaa itsearviointilomake.  Kun koulutustarpeet on tunnistettu, on niihin helpompi reagoida.

Varmista seuraavat asiat koskien työntekijöiden osaamisen tunnistamista:

  • Kartoitetaanko henkilökuntajäsenten osaamista tai oppimistoiveita kehityskeskusteluissa? Kirjataanko nämä ylös? Johtavatko nämä konkreettisiin toimenpiteisiin?
  • Ohjautuvatko henkilökuntajäsenet osaamistaan parhaiten vastaaviin tehtäviin?
  • Onko henkilökuntajäsenillä mahdollisuus osallistua tarpeellisiin koulutuksiin?


Henkilöstön itsearviointilomake tulossa!

Klubitalon toimitilat mahdollistavat työpainotteisen päivän talolla. Hyvin toimiessaan ne kannustavat osaltaan työskentelemään Klubitalolla ja ovat kutsuvia niin vanhoille, kuin uusillekin jäsenille ja työntekijöille. Eri yksiköissä ja eri kokoisilla Klubitaloilla tarpeet voivat olla erilaisia. Siksi yhtä oikeaa mallia toimitiloille ei ole.

Varmista kuitenkin nämä:

  • Saavutettavuus: Onko Klubitalolle helppo löytää? Ovatko tilat esteettömät? Ovatko tilat useammassa kerroksessa ja jos ovat, mitä toimintoja missäkin kerroksessa järjestetään?
  • Kokousten pitäminen: Kuinka suuria kokouksia pidetään, mikä on tarpeeksi iso, mutta rauhallinen paikka niille? Kuinka etäosallistuminen hoidetaan: Onko tilassa kiinteästi videoneuvottelujärjestelmä kameroineen ja mikrofoneineen, vai kytketäänkö ne joka kokouksessa erikseen?
  • Onko kokoustekniikka (kamerat, mikrofonit yms.) tarpeeksi helppo käyttää?
  • Keittiö: Mahtuuko keittiöön hyvin työskentelemään useampi ihminen kerrallaan? Onko tila siisti ja valoisa ja työvälineet ammattimaisia?

Monesti tiloja usein käyttävät ovat parhaita arvioimaan niiden toimivuutta. Myös vertailu suurin piirtein saman kokoiseen Klubitaloon toisaalla voi olla silmiä avaavaa.

Verkostot

Kuinka hyvin seuraavat standardit eli laatusuositukset toteutuvat Klubitalollanne? Pohtikaa kysymysten avulla:

  • Onko Klubitalolla oma hallitus? Onko Klubitalon hallitukseen kutsuttu sellaisia jäseniä, jotka pystyvät tarjoamaan Klubitalolle taloudellista, oikeudellista, työllistymistä edistävää, etujärjestöihin liittyvää tai yhteiskunnallista tukea sekä etujen ajamista? 
  • Onko Klubitalon  taustaorganisaatiolla neuvoa-antava hallitus?
  • Onko Klubitalolla asianmukaisten viranomaisten tuki ja tarpeelliset luvat?
  • Toimiiko Klubitalo yhteistyössä sellaisten henkilöiden ja organisaatioiden kanssa, jotka voivat lisätä Klubitalon vaikuttavuutta yhteiskunnassa?

Alueellinen yhteistyö eri toimijoiden kanssa luo Klubitalojen jäsenille lisää vaikutus- ja etenemismahdollisuuksia. Lisäksi se lisää Klubitalon ja koko toiminnan tunnettuutta. Sidosryhmäyhteistyö on avainasemassa Klubitalovisiossamme:

  • Klubitalot ja SK ry ovat arvostettuja kumppaneita ja edelläkävijöitä mielenterveys-, työllistymis- ja koulutuskentillä.
  • Klubitalomalli lunastaa sidosryhmien sille asettamat odotukset ja pystyy toiminnan laadukkuuden ja jatkuvan kehittämisen avulla levittäytymään ja laajentamaan toimintaansa.
  • Niin asiantuntijat, päättäjät kuin kansalaisetkin tuntevat klubitalotoiminnan vaikutukset työllistymiseen, opiskeluihin ja yksilön hyvinvointiin.

On hyvä huomioida, että vaikkei Klubitalo pystyisi yksin tuottamaan kaikkia yhteiskunnallisen hyödyn syntymiseen tarvittavia tekoja, se voi osallistua monien eri muutosten toteuttamiseen yhteistyöllä muiden toimijoiden kanssa.

 

Sidosryhmäkarttatyöskentely

Hyödynnä sidosryhmäkarttaa yhteistyötahojen tunnistamiseen ja päivittämiseen (Verkon Vahviste -hankkeen kartoitusviikon tehtävä; Stakeholder & Value Network Map).

 

Analysoi ja suunnittele parempaa yhteistyötä Sidosryhmäyhteistyö-tehtävällä

Työskentelyn tavoitteena on hahmottaa, miten suhteita rakennetaan, ylläpidetään, kehitetään ja miten niiden kautta vaikutetaan. Samalla saat paremman käsityksen siitä, minkälaisista osista hyvin toimiva yhteistyösuhde koostuu. Lisäksi tehtävässä hahmotellaan merkittäviksi koettuihin yhteistyön paikkoihin sekä reaktiivisia, että strategisia reagointitapoja.

 

Suunnitelmat konkretiaksi Tavoitteellinen yhteistyö -tehtävällä

Työskentelyn tavoitteena on hahmotella uusia yhteistyön paikkoja valitsemanne sidosryhmän/-ryhmien ja Klubitalon välille ja tunnistaa sellaisia asioita, joissa voisitte olla parempia toimimalla tiiviimmin yhdessä. Asetetaanko talollanne tavoitteet sidosryhmäyhteistyölle? Työskentelyn tarkoituksena on muodostaa yhteinen tavoite ja luoda konkreettinen suunnitelma sen tavoittamiseksi.

Asetettuanne tavoitteen ja tehtyänne suunnitelman, on hyvä miettiä myös, minkälaisilla mittareilla sidosryhmäyhteistyön etenemistä ja onnistumista seuraatte. Mittarien luomisessa teitä auttaa kohta Tavoitteet ja mittarit.

 

Klubitalojen yhteinen sidosryhmäkysely tulossa! 

Klubitaloja on 16:lla hyvinvointialueella sekä Helsingissä. Klubitaloja ei ole Pohjois-Savon, Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueilla. Näillä – kuten muillakin hyvinvointialueilla – toimii myös useita mielenterveyskuntoutujien matalan kynnyksen toimintakeskuksia tai jäsentaloja, joiden toimintaperiaatteet ovat lähellä klubitalomallia. Valtakunnallisesti suomalaista klubitaloverkostoa edustaa Suomen Klubitalot ry.

Pohdi hyvinvointialueyhteistyöhön liittyen seuraavaa: 

  • Onko Klubitalollanne tai Klubitalon taustayhdistyksellä mielestänne toimivat yhteistyösuhteet hyvinvointialueen päättäjiin? Jos ei, mistä se mielestänne johtuu ja mitä sille voisi tehdä?
  • Kontaktoitteko aluevaltuustoja säännöllisesti?
  • Miten Suomen Klubitalot ry voisi mielestänne parhaiten tukea Klubitaloja vaikuttamisessa hyvinvointialueen suuntaan? 

Alueellista tietoa soteuudistuksesta ja yhteystiedot järjestöjen sote-muutostuen tekijöille:

Suomen Klubitalot ry on tuottanut mallikirjepohjia päättäjille mm. eduskuntavaaleihin, kuntavaaleihin ja aluevaaleihin sekä sote-uudistukseen liittyen. Oheisia mallikirjepohjia saa hyödyntää vapaasti. 

Klubitalojen hallituksia kannattaa käyttää verkostoitumisen ja edunvalvonnan tukena.

Varmista, että mukana ovat ainakin nämä osaajat:

  • Työelämätaho
  • Poliittinen toimija
  • Lainoppinut
  • Mielenterveyspolitiikan osaaja

Terävöitä, minkälaista on hyvä hallitustyöskentely yhdistyksellenne pohtimalla seuraavia kysymyksiä:

  • Kuinka usein hallitus kokoontuu?
  • Mitä on vuoden aikana tarkoitus saada aikaan?
  • Mitkä tulevat olemaan isoimmat päätökset vuoden aikana?


Hallitustyöskentelyn itsearviointilomake tulossa huhtikuussa 2022!

Tässä tehtävässä luodaan viestinnän tueksi Persoonia, jotka toimivat konkreettisena apuna viestinnän kohderyhmien määrittelylle. Persoonat ( /Profiilit, eng. Personas) ovat fiktiivisiä tyyppihahmoja, jotka auttavat abstraktin sidosryhmän edustajan näkemisessä oikeana ihmisenä toiveineen ja tarpeineen.

Somestrategian täyttöohjeet (PDF):

Somestrategian teossa tarkastellaan nykyhetkeä ja määritellään sen pohjalta tavoitteita ja mittareita kanavakohtaisesti vuodeksi eteenpäin. Tavoitteet jalkautuvat käytäntöön konkreettisella kanavasuunnitelmalla ja aikataulu ja vastuut huomioimalla.

Klubitalojen somestrategia -työskentelypohja (PDF):

Somestrategia-pohja on A3-kokoinen. Voit printata sen ja täyttää sen käsin
kirjoittamalla, tai asettelemalla siihen post-it-lappuja. Jos haluat, voit myös tallentaa
tiedoston omalle koneellesi ja täyttää sen jollakin siihen soveltuvalla ohjelmalla.

Somekriisien toimintasuunnitelma (PDF):

Somestrategian lisäksi on hyvä olla suunnitelma, kuinka somekriisit hoidetaan.

Yhteistyössä ja vertaisuudessa on voimaa; niin myös Klubitalojen kesken! Suomen Klubitalot ry:llä on kolme työskentelevää tiimiä: Viestintätiimi, Tieto- ja laatutiimi ja Salesforce-kehitystiimi. Jokainen tiimi kokoontuu kerran kuukaudessa Teamsin välityksellä. Tiimeihin voi tulla työskentelemään kuka tahansa Klubitalon jäsen tai henkilökuntajäsen. Joissakin tiimeissä on mukana myös yhteistyökumppanien edustajia. Tiimeihin pääset osallistumaan ottamalla yhteyttä Suomen Klubitalot ry:n työntekijöihin

Viestintätiimi on tiimi, jossa pääset vaikuttamaan Suomen Klubitalot ry:n ja sitä myötä kaikkien Klubitalojen yhteiseen viestintään ja vaikuttamistyöhön. Tähän tiimiin kannattaa tulla, jos olet kiinnostunut viestinnästä ja markkinoinnista ja haluat olla mukana tekemässä klubitalotoiminnasta tunnetumpaa.

Tieto- ja laatutiimissä (entinen Strategia- ja laatutiimi) varmistamme, että toimimme arvojemme ja yhteisen visiomme pohjalta. Suunnittelemme tiimissä  toimenpiteitä tiedolla johtaen tarkoituksena tukea Klubitaloja entistä paremmin. Suunnittelemme tiimissä tavoitteellista yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Teemme vaikuttamistyötä yhteistyössä Viestintätiimin kanssa. 

Salesforce-kehitystiimissä käydään läpi taloilta tulleita Salesforceen liittyviä kehitysehdotuksia ja päätetään tulevista kehityskohteista ja muutoksista. Tähän tiimiin kannattaa tulla, jos olet kiinnostunut Klubitalojen yhteisestä tiedonkeruusta ja Salesforce-jäsentietojärjestelmän tekemisestä entistä paremmaksi. 

Lisäksi Klubitalot tapaavat toisiaan Teamsissa Suomen Klubitalot ry:n organisoimilla klubitaloverkoston vapaamuotoisilla treffeillä kerran kuussa. Jokainen Klubitalo on lisätty tähän Teams-tiimiin ja talot voivat välittää kokouslinkkiä eteenpäin jäsenilleen. Kuulumisten vaihdon lisäksi treffeillä on mm. ideoitu, miten eri talojen hyviä käytäntöjä saataisi jatkossa jakoon. Tätä varten on perustettu Hyvät käytännöt jakoon -Padlet, johon saa käydä lisäämässä oman talon hyviä käytäntöjä.

Keskusteltavaksi: 

  • Osallistuuko omalta Klubitaloltasi joku Suomen Klubitalot ry:n tiimeihin? 
  • Jos osallistuu, tuovatko tiimityöskentelyyn osallistuvat jäsenet tiimeissä nousseita asioita oman talonne kokouksiin ja esim. kehittämispäiviin?
  • Minkälainen rakenne Klubitalollanne olisi hyvä luoda, jotta tiimeissä keskustellut asiat tulevat parhaiten tiedoksi omalla talollanne?

Toiminta

Kuinka hyvin seuraavat standardit eli laatusuositukset toteutuvat Klubitalollanne? Pohtikaa kysymysten avulla:

  • Pitääkö Klubitalo yhteyttä niihin jäseniin, jotka eivät käy Klubitalolla?
  • Onko Klubitalo avoinna viitenä päivänä viikossa?
  • Onko Klubitalolla siirtymätyöohjelma?
  • Onko Klubitalolla tuetun työn ohjelma?
  • Pitääkö Klubitalo yhteyttä myös työssä käyviin jäseniin?
  • Tukeeko Klubitalo jäseniään opinnoissa ja opintoihin hakeutumisessa?
  • Hyödynnetäänkö Klubitalon sisäisissä koulutuksissa Klubitalojen jäsenten ohjaustaitoja?
  • Tarjoaako Klubitalo yhteiskunnallisia tukipalveluja (esim. ohjaus sotepalveluiden piiriin, terveellisten elintapojen edistäminen, oikeuksiin ja etuuksiin liittyvä apu, ohjaaminen velkaneuvontaan, ohjaaminen päihdepalvelujen piiriin)
  • Tehdäänkö Klubitalolla lounas?
  • Järjestetäänkö Klubitalolla vapaa-ajan toimintaa?
  • Vietetäänkö Klubitalolla juhlapäiviä niiden virallisina päivinä?
  • Ovatko Klubitalon kokoukset avoimia sekä jäsenille että henkilökunnalle?

Tutustumiskäynti tarkoittaa potentiaalisen tulevan jäsenen tutustumista Klubitalon toimintaan. (Vierailijoita ovat puolestaan esim. ammattilaiset ja opiskelijat). Onnistuneet tutustumiskäynnit Klubitaloille ovat ensiarvoisen tärkeitä uusien jäsenten saamiseksi mukaan toimintaan. Tutustumiskäyntiin ei kannata ahtaa liian paljon asiaa, vaan kertoa perusasiat toiminnasta ja miten pääsee alkuun.

Varmista ainakin nämä tutustumiskäyntejä suunnitellessanne: 

  • Onko tutustumiskäyntien ajat ja tutustumiskäyntien sopimiskäytännöt selkeästi esillä sekä oman Klubitalonne että Suomen Klubitalot ry:n verkkosivuilla?
  • Millaisen ensivaikutelman Klubitalosta mielestänne saa?
    • Onko sisääntulo siisti?
    • Ollaanko tulijaa vastassa?
    • Onko respatyöntekijä ystävällinen?
  • Onko pohdittu jokaisen tulijan kohdalle, ketkä esittelevät toimintaa ja miten? 
  • Seuraatteko sitä, kuinka moni tutustumiskäynneistä johtaa jäsenyyteen? 
  • Käydäänkö talollanne uuden jäsenen kanssa jäsenkeskustelu?
  • Varmista jäsenkeskustelussa ainakin seuraavat asiat:
    • Mitä tietoja jäsenestä kerätään ja miksi
    • Kuvauslupa

Huomioi yksilöllinen kohtaaminen ja hyödynnä mentorointia

Ensivaikutelma Klubitalosta on tärkeä, sillä sen perusteella moni päättää joko palata tai jäädä pois toiminnasta. Usein tuore jäsen on alussa myös epävarma tavasta, jolla hänen tulisi toimia talossa tai mitä häneltä odotetaan. Alkuvaiheessa työntekijöiden merkitys tulokkaan opastamisessa ja turvallisuuden vahvistamisessa voi olla suuri, mutta kokeneemmat jäsenet ovat myös avainasemassa alkujännityksen helpottamiseksi. He tietävät oman kokemuksen perusteella, että joskus voi olla tärkeää saada tietoa, opastusta ja tukea aivan tavallisissa tilanteissa sekä arkisessa toiminnassa. Ja joskus taas on helpompi ylittää alkuvaiheen kynnys, jos saa mahdollisuuden tarkkailla tilanteita hieman sivummalta ilman, että itseen kiinnitetään sen kummempaa huomiota. Se, mikä toiselle tarkoittaa innostavaan tutustumiskäyntiin verrattuna ikävää huomiotta jäämistä, voi toiselle olla helpottavaa omissa oloissa olemista.  Siksi onkin tärkeää kysyä tulokkaalta, millaista tukea juuri hän toivoo alkuvaiheessa ja huolehtia siitä, että toiveisiin voidaan myös vastata.

Yllättävän moni jäseneksi liittynyt jää kuitenkin alkuvaiheessa pois toiminnasta ilman, että sen syytä saadaan koskaan selville. Siksi monissa taloissa työntekijät ovat erityisesti panostaneet uusien jäsenten tukemiseen ja kokeneempia jäseniä on valmennettu näihin haasteisiin vastaamiseksi. He voivat toimia myös kummeina tai mentoreina tulokkaille. Joissain taloissa heitä on tarkoituksella koulutettu runsaasti, jolloin paikalla on aina muutama, eikä kenenkään tarvitse kuormittua tässä tehtävässä.  Heille on myös hyvä tarjota yksilöllistä sekä vaikkapa työnohjauksellista tukea, eli mahdollisuus säännöllisesti (esim. kerran kuussa) purkaa mentoroinnissa saatuja kokemuksia sekä purkaa mahdollisesti syntyneitä kuormia, jakaa ja oppia tehtävässä saaduista kokemuksista esimerkiksi työntekijän ohjaamassa ryhmässä tai kahden kesken työntekijän kanssa. Klubitalossa käyvien ihmisten yksityisyyden kunnioittamiseksi on tärkeää, että puheena olevista tulokkaista puhutaan näissä yhteyksissä vain sen verran, kuin mentorin oman tilanteen ja tuntemusten ymmärtämiseksi on tarpeen. Tulokkaan sijaan keskitytään mentorin omiin kokemuksiin, kysymyksiin ja huolen aiheisiin.

Näissä kahdessa artikkelissa kerrotaan, mikä saa uuden ihmisen tulemaan, palaamaan ja jäämään Klubitaloon sekä mistä kokemus taloon kuulumisesta syntyy. Ne perustuvat Suomen Klubitalot ry:n OSSI-yhteistutkimuksen (2020-2022) tuloksiin:

 

Mistä kuulit Klubitalosta?

Klubitalon jäseneksi voi tulla montaa eri tietä. Meille on tärkeää tietää, mistä uudet jäsenet ovat kuulleet klubitalotoiminnasta. Näin osaamme markkinoida klubitalotoimintaa oikeille tahoille. Varmista ainakin nämä:

  • Tiedättehän, mistä uusi jäsen on kuullut klubitalotoiminnasta? Kirjataanko jäsenkeskustelussa tieto Mistä kuulit Klubitalosta Salesforceen?
  • Hyödynnättekö tietoa omassa toiminnassanne ja sen markkinoinnissa?
  •  Oletteko säännöllisesti yhteydessä niihin tahoihin, joilta toivoisitte uusien jäsenten löytävän teille?

Asiakaspolku (Journey Map) -työpaja

Verkon Vahviste -hankkeen kartoitusviikolla tutkittiin Klubitalon jäsenen polkua asiakaspolkutehtävän keinoin. Asiakaspolkua (Journey Map) hyödynnetään Klubitalon ja asiakkaan välille muodostuvien kohtaamispisteiden kartoittamisessa. Tehtävässä polkua tarkastellaan eri asiakasryhmien näkökulmasta, esim. uusi jäsen / yhteistyökumppani. Työpajassa etsitään aukkoja asiakaskokemuksessa, tutkitaan omia voimavaroja ja etsitään ratkaisuja.

Klubitalon jäsenyys on aikarajoitteeton eli se ei pääty, ennen kuin jäsen itse toivoo niin. Klubitalojen laatusuosituksiin kuuluu yhteydenpito toiminnasta poissaoleviin jäseniin. Varmista nämä: 

  • Pidetäänkö Klubitalollanne yhteyttä toiminnasta poissaoleviin jäseniin?
  • Pidetäänkö Klubitalollanne yhteyttä myös niihin jäseniin, jotka ovat olleet poissa toiminnasta jo kauan (yli 1 v.)?
  • Pidetäänkö Klubitalollanne yhteyttä työssä ja opiskelemassa oleviin jäseniin?
  • Päivitättekö Salesforce-jäsentietojärjestelmää yhteydenpidon ohella?

Yhteydenpitokirje jäsenille (PDF):

Mallikirje niille jäsenille lähetettäväksi, joita ei ole tavoitettu puhelimella. (Lähde: Suvimäen Klubitalo)

Jäsenrekisterin päivitys: Ohjeet (PDF):

Yllä Suvimäen Klubitalon malliohje jäsenrekisterin päivitykseen tehtäväksi yhteydenpidon ohella. 

Klubitalotoiminta pohjaa työpainotteiseen päivään. Työpainotteinen päivä tukee jäsenen toipumista ja toimintakykyä. Työpainotteinen päivä on lähtökohta kaikelle klubitalotoiminnassa, ja klubitalotoimintaa ei voi olla ilman jäsenten työpanosta. 

Jäsenille ja henkilökuntajäsenille yhdessä pohdittavaksi:

  • Mitä työpainotteiseen päivään kuuluu Klubitalollanne?
  • Mitä jäsen saa klubitalotoiminnasta, kun hän osallistuu työpainotteiseen päivään? 
  • Innostaako työpainotteinen päivä oppimaan uusia taitoja?
    • Jos ei, mitä pitää muuttaa?
  • Määritelläänkö jäsenen osallistumisen aste henkilökohtaisesti hänen omien tavoitteidensa mukaisesti?
  • Onko jäsenille määritelty omia vastuita talon toiminnasta? 
  • Pohtikaa yhdessä klubitalotoiminnan arvoja: Mitä teille tarkoittaa klubitalotoiminnassa esim. yhteisöllisyys, osallisuus ja vapaaehtoisuus?

Vuorovaikutus-työpajan tavoitteena on hahmotella, mistä hyvä vuorovaikutus Klubitaloilla koostuu ja mitä se vaatii. Tarkoituksena on miettiä konkreettisia vinkkejä parempaan vuorovaikutukseen valituissa tilanteissa.

Klubitalomalli ja sen toiminnan perustana olevat standardit eli laatusuositukset toimivat perustana, jonka avulla Klubitaloissa voidaan luoda ja ylläpitää kaikille turvallista tilaa, hyvää ilmapiiriä sekä vuorovaikutusta. Jo taloon tullessa saatu lämmin vastaanotto ja iloinen tervehtiminen kertovat, että on tervetullut ja odotettu juuri omana itsenään. Myös arjessa tapahtuva rento vuorovaikutus, ystävällinen huumori sekä vastavuoroisuus, jossa jokainen saa omasta lähtökohdastaan olla antamassa toisille ja vastaanottamassa toisilta on tärkeä ilmapiirin kannalta. Jokaisen mukana olemiseen perustuva yhdessäolo ja talon töihin osallistuminen luo tunteen yhteenkuuluvuudesta ja siitä, että kaikki ovat samaa porukkaa.

Lue lisää siitä, mistä Klubitalon jäsenten kokemus taloon kuulumisesta syntyy. Artikkeli perustuu Suomen Klubitalot ry:n OSSI-yhteistutkimuksen (2020-2022) tuloksiin. 

 

Itsetunto vahvistuu rakentavassa vuorovaikutuksessa

Rakentava vuorovaikutus auttaa myös vahvistamaan jokaisen itsetuntoa ja kokemusta siitä, että on ihmisenä arvokas, vahvuuksineen ja puutteiseen. Klubitalossa annetaan tilaa ja otetaan kaikki huomioon ilman paineita tai suoritusvaatimuksia.  Ilmapiirin armollisuus luo hyvän lähtökohdan niin vuorovaikutukselle kuin itsetunnon vahvistamiselle. Klubitalon jäsenillä sekä henkilökunnalla on usein hallussaan hiljaista tietoa ja kollektiivista ymmärrystä siitä, miten kohdata epäonnistumisia ja muita kielteisiä kokemuksia tai tunteita. Se auttaa ottamaan nämäkin asiat hienotunteisesti puheeksi toisten jäsenten kanssa Klubitalon arjessa tai esimerkiksi työntekijän kanssa Oma polku -keskusteluissa.

Elämässä eteenpäin: Tässä artikkelissa kerrotaan muun muassa siitä, mitkä asiat Klubitalossa vahvistavat itsetuntoa. Se perustuu Suomen Klubitalot ry:n OSSI-yhteistutkimuksen (2020-2022) tuloksiin.

 

Erätauko-menetelmä

Talokokouksissa ja muissakin tilanteissa voidaan soveltaa Erätauko-menetelmää, joka on yksinkertainen tapa toteuttaa kaikkien mielipiteiden ja ajatusten esiin tuomista edistävää dialogia.  Sen avulla voidaan myös elävöittää Klubitalo-standardeihin tutustumista ja löytää uusia keinoja niiden toteuttamiseen. Samalla dialogisuus voi alkaa yhä vahvemmin toteutua myös muualla talon arjessa, töissä ja niihin liittyvissä päätöksissä.

Keskusteltavaksi Klubitalonne työllisyysohjelmiin liittyen:

  • Onko Klubitalollanne siirtymätyöpaikkoja ja tuetun työn paikkoja?
    • Haluaisitteko niitä lisää?
    • Minkälaisia toimenpiteitä olette tehneet siirtymätyöpaikkojen ja tuettujen työpaikkojen hankkimiseksi? 
    • Mitä muuta voisitte mielestänne tehdä?
    • Minkälaista tukea Klubitalot tarjoavat jäsenelle työjakson aikana?
    • Minkälaista tukea Klubitalot tarjoavat jäsenelle työjakson jälkeen?
    • Onko jäsenellä mahdollisuus keskusteluun työvalmenjan kanssa työjakson jälkeen, missä kartoitetaan esim. jatkopolkuja ja työjaksosta mahdollisesti nousseita toiveita ja/tai tavoitteita?
    • Miten Suomen Klubitalot ry voisi tukea teitä kehittämään omaa siirtymätyö- ja tuetun työn ohjelmaanne? 
  • Onko Klubitalollanne tuetun keikkatyön mahdollisuuksia jäsenille?
    • Haluaisitteko kehittää tuetun keikkatyön mahdollisuuksia Klubitalollanne?
    • Jos kyllä, miten Suomen Klubitalot ry voisi tukea teitä siinä?
  • Onko Klubitalollanne suunnitelmia perustaa sosiaalinen yritys?
    • Jos kyllä, miten Suomen Klubitalot ry voisi tukea teitä siinä?

 

Työtä kohti

Työllistyminen voi olla joillekin syynä siihen, että on päättänyt liittyä Klubitalon jäseneksi ja joillekin taas jo ajatus työnhausta voi olla vieras ja jopa pelottava. Klubitalojen oman OSSI-yhteistutkimuksen (2020–2022) kyselyosuuden tuloksissa tuli esiin, että jäsenten kiinnostus työllistymistä kohtaan oli vahvasti yhteydessä kokemukseen arvostetuksi tulemisesta Klubitalossa. Klubitalossa arvostetaan kaikkien aikaansaannoksia ja pieniäkin suorituksia. Sitäkin tärkeämpää voi olla se, että kokee olevansa arvostettu suorituksistaan tai vahvuuksistaan riippumatta, myös heikkona ja apua tarvitsevana. Se luo turvaa ja voi ehkäistä uupumista vaikkapa työn aiheuttamassa kuormituksessa, jolloin on helpompi uskaltautua kiinnostumaan työllistymisestä. Voit lukea tästä lisää Kuntoutuslehden artikkelista ”Klubitalot mielenterveyskuntoutujien työllistymisen tukena”.

Klubitalojen työpainotteinen päivä tarjoaa jo itsessään jäsenille mahdollisuuksia vahvistaa työelämätaitojaan sekä työssä vaadittua osaamista. Työvalmennus tapahtuukin usein osana Klubitalon arkea sekä yksilöllisissä Oma polku -keskusteluissa työntekijän kanssa. Usein nämä keskustelut täyttävät palveluohjauksen tunnusmerkit, jolloin työntekijän tehtävänä on paitsi kertoa tarjolla olevista, työllistymistä tukevista mahdollisuuksista myös ja ennen kaikkea auttaa jäsentä hahmottamaan omia tähän liittyviä tarpeitaan, voimavarojaan ja osaamistaan. Löydät lisätietoa palveluohjauksesta ja sen soveltamisesta Klubitaloissa artikkelista Hietala Outi (2022) Asiakkaiden ja ammattilaisten kokemusmaailmat kohtaavat palveluohjauksessa. Teoksessa: Karri Blommila, Miia Juntunen & Sirkka Kosunen (toim.) Puheenvuoroja palveluohjauksesta. Profami Oy.

 

Työnhaku edellyttää hyvää itsetuntoa

Työllistymisen ja kaikkien muidenkin tavoitteiden saavuttamisen kannalta on tärkeä miettiä, miten Klubitalo mahdollistaa jäsenten itseluottamuksen ja -tunnon vahvistumista. Klubitalo on parhaimmillaan paikka, jossa voi turvallisesti nähdä itsensä ja oman toimintakykynsä realistisesti, huomata heikot kohdat ja ilahtua vahvuuksista. Turvaa luo esimerkiksi se, että kaikkia taloon tulevia ihmisiä arvostetaan riippumatta heidän asemastaan tai kyvyistään. Jokaiselle tarjotaan mahdollisuus olla mukana ja vaikuttamassa niin talon arkisissa töissä kuin isommissa päätöksissä. Kannustus, eri työyksiköissä ja tehtävissä aikaansaadut oman työn tulokset sekä niistä saatu myönteinen palaute auttavat palauttamaan taitoja ja sen myötä myös itseluottamusta, mikä puolestaan saa kokemaan, että pääsee elämässä eteenpäin. 

Tästä aiheesta löytyy lisätietoa Suomen Klubitalot ry:n OSSI-yhteistutkimuksen (2020–2022) tuloksiin perustuvasta artikkelista, jossa keskitytään siihen, mikä Klubitalossa auttaa pääsemään elämässä eteenpäin.

 

Omaehtoisuuden ja tuen tasapaino

Kun jäsen alkaa miettiä siirtymätyön aloittamista tai muun työpaikan hakemista, Klubitalo toimii tässä hyvänä uusien näköalojen ja mahdollisuuksien avaajana sekä turvaa luovana taustatukena ponnisteluissa. Työhön suuntaaminen ehkä pitkänkin tauon jälkeen tai kokonaan puuttuvan työkokemuksen pohjalta edellyttää riittävää luottamusta omiin kykyihin. Siksi on tärkeää, että palkkatyötä kohti suuntaava tai vasta siitä unelmoiva säilyttää ohjat omissa käsissä sekä tavoitteiden asettamisen että etenemistapojen suhteen. Halu antaa oma panoksensa Klubitalon ulkopuolella ja saada aikaan jotain, joka on merkittävää sekä itselle että muille, on tärkeä käyttövoima. Se voi auttaa uskaltautumaan turvallisen ja tutun yhteisön ulkopuolelle. Ja samalla voi tarvita tukea niin etenemisessä kohti työtä kuin työn jo alettua. 

On tärkeää, että Klubitalo tarjoaa aina mahdollisuuden palata taloon ja jakaa siellä niin työssä onnistumisia kuin haasteita ja takaiskuja. Työstä kiinnostuneet jäsenet ja henkilökunta voivat yhdessä kehittää erilaisia oman tilanteen sekä kokemusten purkamisen ja niistä oppimisen keinoja, niin yksittäisen työntekijän kuin vertaisten kanssa. Silloin esimerkiksi jaksamiseen liittyviä haasteita voi tunnistaa ja ratkoa hyvissä ajoin yhdessä työntekijän ja toisten työhön suuntaavien jäsenten kanssa. Mahdolliset epävarmuudet ja epäonnistumisetkin on helpompi ottaa puheeksi, kun sitä varten on jo etukäteen tiedossa sovittuja käytäntöjä.

Lue lisää siitä, miten Klubitalo voi olla tukena, jos jäsen haluaa saada aikaan jotain merkittävää Klubitalon ulkopuolella (mikä voi toki tarkoittaa myös muuta kuin työllistymistä tai opiskelua). Artikkeli perustuu Suomen Klubitalot ry:n OSSI-yhteistutkimuksen (2020-2022) tuloksiin.

 

Tuettu keikkatyö

Voit lukea tuetusta keikkatyöstä kattavasta Tuetun keikkatyön verkkojulkaisusta.

Klubitalojen opintovalmennuksessa yhdistyy parhaimmillaan yksilöllinen opintovalmennus (jota jäsen voi saada niin työ- kuin opintovalmentajalta), arjen haasteisiin saatava ohjaus ja jäsentä opiskelijana vahvistava vertaistuki erilaisissa opiskelevien jäsenten ryhmissä. Pitkäjänteisen, tutun ja luotettavaksi koetun opintovalmentajan kanssa voi ratkoa yhdessä omiin opintoihin, opiskelemaan pääsemisen tai vaikkapa opiskelukäytäntöihin liittyviä haasteita.  Hänen kanssaan voi jakaa myös muita elämässä eteen tulevia iloja ja suruja. Opintovalmentaja voi antaa tukea myös talon ulkopuolella esimerkiksi osallistumalla jäsenen rinnalla hänen ja oppilaitoksen välisiin neuvotteluihin opiskelun mukauttamisesta tai vaikkapa lisäajan saamisesta opiskeluun. Ja toisaalta jäsen saa opiskellessaan mahdollisuuden toimia myös Klubitalossa sekä kuulua sen yhteisöön silloin, kun hän kokee sen omalla kohdallaan tarpeelliseksi. 

Lue lisää siitä, mikä on Klubitalon ja sieltä saadun tuen merkitys opiskelevalle jäsenelle ja mitkä asiat auttavat opiskelijaa omassa arjessaan ja ponnisteluissaan. Kirjoitus perustuu Suomen Klubitalot ry:n OSSI-yhteistutkimuksen (2020–2022) tuloksiin.

Opinnollistaminen

Opinnollistamisella tarkoitetaan Klubitalolla hankittavan osaamisen tunnistamista, sen vertaamista tutkinnon perusteisiin ja tämän dokumentoimista osaamistodistukseen. Opinnollistamisen työpajassa hahmotellaan, mistä vaiheista opinnollistamisen polku koostuu ja mitä se eri osapuolilta vaatii. Tarkoituksena on lisäksi saada selville ne polun vaiheet, jotka kaipaavat selvennystä.

Lue lisää opintovalmennuksesta Klubitalolla täältä. 

Koronapandemian myötä klubitalotoiminta siirtyi ketterästi verkkoon. E-klubitalotoiminta on muodostunut nopeasti tärkeäksi osaksi klubitalotoimintaa. Oman Klubitalonne e-klubitalotoiminnan kehittämisessä voi olla apua seuraavista kysymyksistä:

  • Järjestetäänkö Klubitalollanne e-klubitalotoimintaa?
  • Seuraatteko e-klubitalotoimintaan osallistuneiden määrää ja sen kehitystä?
  • Tuottavatko jäsenet sisältöä e-klubitalotoimintaan?
  • Tuetaanko taloilla niitä jäseniä osallistumaan e-klubitalotoimintaan, joiden digitaidot ovat puutteelliset?
  • Järjestetäänkö taloillanne digikoulutuksia?
  • Toimiiko Klubitalollanne digikummeja?
  • Lainataanko Klubitaloltanne laitteita jäsenille?

Klubitalojen paikallisten e-klubitalotoimintojen lisäksi e-klubitalotoimintaa kehitetään ESKOT ry:n Digitys-hankkeessa (Digitaalisen osallisuuden ja osaamisen kehittäminen Klubitaloilla -hanke, 2021-2023). Hankkeen tavoitteena on kehittää fyysisistä Klubitaloista erillään oleva, täysin virtuaalinen ”nettitalo” eli eKlubitalo. Talon suunnittelu- ym. työpajoihin voivat osallistua kaikki suomalaiset Klubitalot ottamalla yhteyttä Digitys-hankkeen hankekoordinaattoriin Helmi Kallioon.

Digikummitoimintaa on kehitetty Nuorten Ystävien Klubitaloilla. Digikummit ovat Klubitalon jäseniä, jotka haluavat auttaa toisia jäseniä digiasioissa. Digikummeilla on kokemusta ja perehtyneisyyttä digiasioihin, ja ohjauksessa pyritään  käytännönläheisyyteen ja selkeyteen. Linkeistä löydät erinomaiset materiaalipankit sekä digiopiskelijalle että digiohjaajalle.

Suomen Klubitalot ry järjestää suomalaisten Klubitalojen tarpeisiin vastaavaa koulutusta. Koulutustarpeita kartoitetaan tiimeissä ja kyselyillä. Voitte myös laittaa meille suoraan viestiä, jos olette tunnistaneet koulutustarpeen. Koulutustarpeiden pohtimisessa voi olla apua seuraavista kysymyksistä:

  • Oletteko pohtineet millaista koulutusta tarvitsette?
  • Oletteko kartoittaneet henkilökuntajäsenten ja jäsenten koulutustarpeita?
  • Osaavatko kaikki Salesforcea käyttävät jäsenet ja työntekijät käyttää sitä tarpeeksi hyvin?

 

Salesforce-koulutukset ja -ohjeet

Jäsentietojärjestelmä Salesforceen liittyen olemme järjestäneet mm. peruskoulutuksia sekä raporttikoulutuksia. Oleellisimmat Salesforce-koulutusmateriaalit on nyt koottu tänne, jotta mahdollisimman moni pääsee niihin tutustumaan:

Kansainvälisyys on Klubitaloille tärkeä asia. Se on myös yksi asia, joka erottaa meidät muista toimijoista.

Pohdittavaksi:

  • Oletteko osallistuneet Klubitalojen kansainväliseen koulutukseen?
  • Seuraatteko ulkomaisia Klubitaloja somessa?
  • Oletteko mukana Klubitalojen kansainvälisissä verkostoissa?
  • Osallistutteko kansainvälisiin klubitaloseminaareihin?
  • Onko teillä kiinnostusta lisätä osallistumistanne kansainväliseen toimintaan?

Voimme myös yhdessä pohtia, miten voisitte omalla talollanne lisätä osallistumistanne kansainväliseen toimintaan ja miten me Suomen Klubitalot ry:ssä voisimme tukea siinä.

Tulokset

Kuinka hyvin seuraavat standardit eli laatusuositukset toteutuvat Klubitalollanne? Pohtikaa kysymysten avulla:

  • Tukeeko Klubitalo jäsenten pääsyä ansiotyöhön siirtymätyön, tuetun työn ja itsenäisen työn avulla?
  • Hyödynnetäänkö Klubitalon sisäisissä koulutuksissa jäsenten omia ohjaus- ja opetustaitoja?
  • Arvioiko Klubitalo omaa vaikuttavuuttaan objektiivisesti ja säännöllisesti? 
  • Onko Klubitalonne jäseniä ja työntekijöitä osallistunut klubitalokoulutukseen Klubitalojen koulutuskeskuksessa?
  • Onko Klubitalonne akkreditoitu?

Sekä alueellisesti Klubitalojen tasolla että valtakunnallisesti koko klubitaloverkoston tasolla Salesforcesta kerättävän datan ja kyselyiden ym. jalostaminen johtopäätöksiksi ja toimenpiteiksi on osa tiedolla johtamista.

Seuratkaa ainakin näitä Salesforcen mittaristokojelaudan lukuja omalla Klubitalollanne ja verratkaa niitä edelliseen vuoteen:

  • Lähitoimintaan erillisten osallistujien määrä ja osallistumiskertojen määrä
  • Etätoimintaan erillisten osallistuneiden määrä ja osallistumiskertojen määrä
  • Uusien jäsenten määrä
  • Tutustumiskäyntien määrä
  • Yhteydenpitojen määrä
  • Työllistyneiden määrä
  • Opinnot aloittaneiden määrä
  • Opinnoista valmistuneiden määrä
  • Mistä kuulit Klubitaloista?

Ovatko luvut huonontuneet vai parantuneet suhteessa viime vuoteen? Mistä muutos mielestänne johtuu? Mitä toimenpiteitä tulee tehdä lukujen pohjalta? 

Suomen Klubitalot ry seuraa dataa sekä valtakunnallisesti että aluetasolla. Käymme vuosittain läpi jokaisen Klubitalon tietoja talon kanssa yhdessä ja pohdimme yhdessä kehittämistarpeita. Suomen Klubitalot ry:n tavoitteena vuodelle 2022 on seurata talojen dataa tarkemmin ja  suunnata tukitoimenpiteitä sinne, missä niitä tarvitaan. Sen lisäksi Suomen Klubitalot ry käyttää valtakunnallista dataa viestinnässä ja vaikuttamistyössä.

 

Jäsenkysely

Suomen Klubitalot ry:n hallinnoima Klubitalojen yhteinen jäsenkysely lähetetään Klubitaloille loppuvuodesta. Jäsenkyselyyn on integroitu osallisuusindikaattori ja positiivisen mielenterveyden mittari (Warwick-Edinburgh Mental Well-being Scale). Niiden lisäksi kyselyssä on klubitalotoimintaan suoraan liittyviä väittämiä ja kysymyksiä.

Jäsenkyselyn vastausten hyödyntäminen:

  • Seuratkaa jäsenkyselyyn omalla talollanne vastanneiden määrää. Miten voitte lisätä jäsenkyselyyn vastanneiden määrää?
  • Miten voitte hyödyntää parhaiten jäsenkyselyn tuloksia omalla talollanne?
  • Miten viestitte yhteisölle jäsenkyselyn tuloksista?
  • Mitä jäsenkyselyn vastaukset kertovat toiminnasta ja sen kehittämistarpeista?
  • Minkälaisia konkreettisia kehitystoimenpiteitä rakennatte jäsenkyselyn vastausten pohjalta?

Tavoitteiden ja mittarien hahmottelun tueksi olemme luoneet Tavoitteet ja mittarit -työskentelypohjan (PDF)Valitkaa pohjaan SMART-säännön mukaisia mittareita ja testatkaa niiden toimivuus alta löytyvällä KPI-happostestillä. Pohtikaa jokaisen tavoitteen ja mittarin määrittelyn päätteeksi lisäksi: “Jos mittaustulos on X, mikä on johtopäätös? Entä mikä olisi silloin hyvä toimenpide?”

KPI S-M-A-R-T -sääntö

KPI = Suorituskykymittari (Key Performance Indicator)

Hyvä KPI on:

  • Specific, eli selkeästi rajattu: Sen, mitä valittu mittari mittaa, tulee olla kaikille täysin selkeää, jotta he tulevat samoihin johtopäätöksiin tulkinnassaan.
  • Measurable, eli mitattava: Vain silloin sitä voidaan verrata johonkin ja todeta tapahtunut muutos.
  • Achievable, eli saavutettavissa oleva: Ei ole mitään epämotivoivampaa kuin koittaa tavoitella sellaisia tavoitteita, joita ei ole todellisuudessa mahdollista tavoittaa
  • Relevant, eli olennainen: Merkityksetön, epäoleellinen KPI on turha, eikä hyödytä ketään. KPI:n tulee lisätä ymmärrystä jostakin organisaation strategian kannalta oleellisesta toiminnasta.
  • Time Phased, eli johonkin määriteltyyn aikajaksoon sidottu

KPI-happotesti:

Varmista näillä kysymyksillä, valitsemiesi mittarien teho:

  • S: Ymmärtävätkö kaikki varmasti KPI:n samalla tavalla?
  • M: Voiko KPI:tä verrata johonkin ja mitata tapahtunutta muutosta?
  • A: Onko KPI realistinen ja mahdollista tavoittaa valitsemassasi ajassa?
  • R: KPI:n informaatioarvo: Vaikuttaako KPI:sta saatu tieto suoraan tehtäviin päätöksiin? 
  • T: Onko KPI sidottu sopivaan ajanjaksoon?

Vaikutusten arviointi on toiminnan tuottamien muutosten arviointia. Vaikutusten arviointi on tärkeää myös klubitalotoiminnalle. Meidän tulee tietää mihin toimintamme vaikuttaa ja vaikuttaako se siten, kuin oletamme. Omaa vaikuttavuutta voi arvioida esim. vaikuttavuusketjutyöskentelyn avulla. Vaikuttavuusketju on vaikuttavuuden johtamisen ja arvioinnin työkalu. Se on looginen kuvaus siitä, mitä muutosta halutaan, mitä tehdään ja miten toteutumista seurataan.

Kuvassa hahmotelma Klubitalon vaikuttavuusketjuksi

Täältä löydät  Hyvän mitta -hankkeen ohjeita vaikuttavuusketjutyöskentelyyn. 

 

Parempaa vaikutusten arviointia kohden -työpaja

Tämän työpajan tavoitteena on hahmotella, mistä toimiva vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi ja siitä raportoiminen Klubitaloilla koostuu ja mitä se vaatii. Mietimme ennen kaikkea konkreettisia vinkkejä parempaan vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointiin. Tämä tehdään pilkkomalla prosessi pienempiin askeleihin.

Parempaa vaikutusten arviointia kohden -työpajan ohjeet (PDF)

Parempaa vaikutusten arviointia kohden -työskentelypohja (PDF)

Itsearviointikysely tulossa!

Viisi kertaa miksi -menetelmä pyrkii kerros kerrokselta kuorimaan esille kyseessä olevan asian todellisen ytimen. Menetelmällä voidaan yhteisellä keskustelulla tutkia esim. jonkun ongelman ilmenemiseen johtaneita syy-seuraus-suhteita. Kysymysketjussa edetään esittämällä viisi kertaa peräkkäin kysymys “miksi”. Esimerkiksi näin:

Alkuperäinen kysymys: “Onko Klubitalonne jäsenissä koulutettuja vertaisohjaajia tai kokemusasiantuntijoita?”

  • Vastaus: “On, mutta vain muutama.”
    1. MIKSI: “Miksi heitä on vain muutama?”
  • Vastaus: “Koska koulutukseen meneminen on koettu hankalaksi”
    1. MIKSI: “Miksi koulutukseen meneminen on koettu hankalaksi?”
  • Vastaus: “Koska koulutus on toisessa kaupungissa”
    1. MIKSI: “Miksi koulutus on toisessa kaupungissa?”
  • Vastaus: “Koska emme ole voineet itse järjestää sitä”
    1. MIKSI: “Miksi ette ole voineet itse järjestää koulutusta?”
  • Vastaus: “Koska osaavilla vetäjillä on liian kiire”
    1. MIKSI: “Miksi osaavilla vetäjillä on liian kiire?”
  • Vastaus: “Koska talon arjen pyörittämiseen menee kaikki aika”

 

Työpajan ohjeet

Riippuen osallistujamäärästä, voitte jakautua pieniin ryhmiin tai työskennellä kaikki yhdessä. Miettikää, mikä/mitkä ovat talollanne sellaisia kysymyksiä, joiden perimmäisiä syitä olisi tarpeen selvittää. Kirjatkaa kysymykset ylös. Käsitelkää keskustellen yksi kysymys kerrallaan. Vastatkaa aina ensin annettuun kysymykseen ja jatkakaa kysymällä antamaltanne vastaukselta “miksi?”. Edetkää tarpeeksi hitaasti ja yhdessä pohdiskellen. Huomioikaa, että voitte mennä miksi-kysymyksissä välillä myös taaksepäin ja muokata vastauksianne osuvammiksi. Joskus puolestaan asian ytimeen päästään nopeamminkin kuin viidellä miksi-kysymyksellä.

Jos tehtävää teki useampi ryhmä, esitelkää muille omat kysymysketjut. Mikä vaikutti olevan perimmäinen syy? Kirjatkaa ylös löydöksenne siitä, mikä prosesseissa mättää tai toimii hyvin. Jos saitte työskentelyllä esille mahdollisen kehityskohdan, tehkää suunnitelma, miten etenette seuraavaksi. Tässä voitte hyödyntää esim. Tavoitteet ja mittarit -kohdan työskentelypohjaa.

Jokaisella Klubitalolla on yhteisen ideologian lisäksi omat, yksilölliset vahvuutensa ja mielenkiinnon kohteensa. Tässä työpajassa mietitään oman Klubitalon osaamista, erityisyyttä ja kiinnostuksen kohteita ja luodaan katse tulevaisuuteen; mistä oma Klubitalo haluaa olla erityisen tunnettu? Työpajan työskentelytapa on Mustekala-ryhmittely (Octopus Clustering). Menetelmä antaa osallistujille kattavan yleiskuvan materiaalista ja kannustaa ideoiden yhteisomistukseen ryhmän jäsenten kesken.

Täältä löydät vuosikellotaulukon, jota voit hyödyntää Klubitalon vuosisuunnittelussa. Kopioi vuosikellotaulukko omalle koneellesi ennen sen täydentämistä.

Pohdittavaksi:

  • Minkälaisia tarpeita toimenpiteille edellisvuoden datasta nousee? Aikatauluta toimenpiteet.
  • Mitä avustuksia aiotte hakea tänä vuonna? Aikatauluta ne. 
  • Mitä sidosryhmäyhteistyötä aiotte tehdä tänä vuonna? Aikatauluta isoimmat toimenpiteet.
  • Mitä viestinnän ja markkinoinnin toimenpiteitä aiotte tehdä tänä vuonna? Aikatauluta isoimmat toimenpiteet. 
  • Mitä tapahtumia tai koulutuksia aiotte järjestää vuoden aikana?
  • Mihin tapahtumiin tai koulutuksiin aiotte osallistua vuoden aikana?

Jos Klubitalonne on päättänyt akkreditoitua, toimi näin:

  • Yhteisönne kannattaa alkaa täyttää Self Studya jo noin vuotta ennen varsinaista akkreditointivierailua. Myös Clubhouse Profile Questionnaire (CPQ) kannattaa täyttää. 
  • Luo tunnukset ja kirjaudu Clubhouse Internationalin (CI) portaaliin
  • Vastaa portaalissa esitettyihin kysymyksiin ja ilmoita Klubitalonne halukkuudesta lähteä akkreditoitumisprosessiin
  • Clubhouse Internationalin maksu akkreditoinnista on 3500$ 
  • Tämän jälkeen CI valitsee tiimin akkreditointivierailulle. Tiimi ja Klubitalo sopivat yhdessä akkreditointivierailun ajankohdasta.
  • Noin kuukausi ennen vierailua Self Study lähetetään tiimille
  • Klubitalo saa alustavan palautteen jo akkrediointivierailun aikana 
  • Clubhouse International päättää sertifikaatin myöntämisestä
  • Jos sertifikaatti on ehdollinen, seuraavan vuoden aikana Klubitalon pitää raportoida tehdyt muutokset CI:lle, jotta sertifikaatti voidaan myöntää

Jos kaipaatte Klubitalollanne tukea akkreditoinnissa tai CPQ:n täyttämisessä, voitte olla yhteydessä Suomen Klubitalot ry:n työntekijöihin.

Tulossa: Akkreditointi -työpaja Syysseminaarissa 2022! 

Osallisuutta voidaan hahmottaa neljällä eri tasolla. Yksilön tasolla osallisuus ilmenee kokemuksena, joka syntyy kun tuntee kuuluvansa itselle merkitykselliseen ryhmään tai yhteisöön. Yhteisössä osallisuus ilmenee jäsenten keskinäisenä arvostuksena ja luottamuksena sekä mahdollisuutena vaikuttaa yhteisössään.  Yhteiskunnan tasolla osallisuus tarkoittaa mahdollisuuksien ja oikeuksien toteutumista sekä ihmisten keskinäistä vastavuoroisuutta. Politiikkatasolla osallisuudella tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla vahvistetaan ihmisten osallistumista ja osallisuutta yhteiskunnassa. (THL 2020: Osallisuuden edistäminen.)

Klubitalon kansainvälisesti koetellulla, standardeihin perustuvalla toimintamallilla on erinomaiset mahdollisuudet vahvistaa jäsenten osallisuutta. Malli pyrkii tukemaan sekä yhteisöön liittymistä ja sen toimintaan osallistumista että Klubitalon ulkopuolelle suuntautumista. Osallisuus ja sen vahvistaminen on keskeistä myös suomalaisessa mielenterveys- ja päihdekentässä vahvistuvassa toipumisorientaatiossa ja sillä sekä klubitalomallilla onkin vahva yhteys.  Toipumisorientaatiossa on todettu keskeiseksi erityinen, ihmisen yksilöllistä identiteettiä koskeva muutos: Minuuden uudelleen löytymisen ja rakentumisen prosessi, jossa yksilö kehittyy aktiiviseksi ja vastuulliseksi toimijaksi (Davidson & Strauss 1992). 

 

Klubitalossa vahvistuva ja moniulotteinen toimijuus 

Osallisuuden yksi ulottuvuus on toimijuus. Aktiivisuuden tukeminen ja jäsenen oman toimijuuden vahvistaminen on osa osallisuuden edistämistä myös Klubitaloissa.  Joskus voi kuitenkin syntyä jännitteitä yksilöllisen ja kollektiivisen toimijuuden välillä, esimerkiksi kilpailu ja joitain yksilöitä ulossulkevat hierarkiat voivat nousta yksilöiden toimijuuden esteeksi.  Klubitaloissa onkin hyvä jatkuvasti yhdessä pohtia ja kehittää keinoja kaikkien jäsenten yhteisöissä kokeman osallisuuden ja toimijuuden vahvistamiseksi. Ja koska toimijuus usein ymmärretään aktiivisuudeksi, on hyvä huomata, että joskus toimijuus Klubitalollakin voi olla hyvinkin ”pientä”, passiivista ja näkymätöntä, mutta sen merkitys vaikeita elämänvaiheita kokeneelle jäsenelle voi olla suuri. (Honkasalo 2013.) 

Pieni toimijuus Klubitalossa voi joillekin jäsenille tarkoittaa esimerkiksi odottamista (vrt. Honkasalo 2013). Odottaminen voi ulkopuolisen silmin helposti vaikuttaa ei-toiminnalta, mutta se voi olla jäsenelle tärkeä, harjaantumisen kautta opittu päämäärä. Joskus odottaminen voi olla taito tai väline jonkin toisen, esimerkiksi työllistymiseen liittyvän päämäärän saavuttamiseksi. Pientä toimijuutta voi olla myös jonkin vaikean, ehkä jopa ylitsepääsemättömän asiaintilan sietäminen, joka jo ajatuksena haastaa toimijuudessa yleisesti tärkeänä pidettyä valinnanvapautta ja eteenpäin menemistä. Sietämisessä elämä supistuu tietoisesti rajattuun piiriin ja sellaisiin asioihin, joissa oma toiminta ja vaikuttaminen arvioidaan mahdolliseksi. Tilanteessa, jossa omat toimintamahdollisuudet vaikuttavat heikoilta, toiminta-alueen pienentäminen voi tuntua välttämättömältä. (Mt.) 

Tällaisia sietämistä vaativia tilanteita tuli esiin myös Klubitalojen OSSI-yhteistutkimuksessa jäsenten kokemuksissa esimerkiksi sellaisista elämänvaiheista, kun oma toimintakyky ei riitä työllistymiseen ja kaikki voimat menevät omassa arjessa selviytymiseen, mutta eläkkeelle ei pääse toistuvista yrityksistä huolimatta. Jotkut taas kertoivat haalivansa Klubitalossa itselleen liikaa tekemistä ja joutuivat yhä uudelleen huomaamaan, että omat voimat eivät riitä niistä selviytymiseen. Köyhyys tai häpeä omasta kykenemättömyydestä ei ratkea aktiivisuusvaatimuksilla tai edes tsemppaamalla. Kyky sietää ja rajata oma toiminta-alue Klubitalollakin sellaiseksi, että siellä kokee selviytyvänsä riittävän hyvin voi olla avain toimijuuteen tällaisissa tilanteissa.

Oman minuuden, itsetunnon ja toimijuuden vahvistumiseen liittyvistä Klubitalojen jäsenten kokemuksista voit lukea lisää tästä Suomen Klubitalot ry:n OSSI-yhteistutkimuksen (2020-2022) tuloksia esittelevästä artikkelista.

 

Klubitalon yhteisöön kuuluminen vahvistaa osallisuutta

Osallisuuden ja yhteisöllisyyden merkitys Klubitalon jäsenelle korostuu varsinkin silloin, jos palveluissa tarjottu potilaan rooli ja sieltä saadut kielteiset kokemukset ovat heikentäneet osallisuuden ja yhteisöllisyyden toteutumista. Suomalaisissa Klubitaloissa tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että jäsenten suhde yhteisöön ja siellä koettuun osallisuuteen vaihtelee turvan, pysyvyyden ja jatkuvuuden, henkilökohtaisen kasvun ja muutoksen sekä toiminnasta etääntymisen ja irrottautumisen välillä (esim. Hietala-Paalasmaa ym. 2009, 96-121). 

Lue lisää jäsenten Klubitaloon kuulumisen kokemuksista sekä siitä, mikä mahdollistaa tuoreelle jäsenelle Klubitalon yhteisöön liittymisen ja sitä kautta myös osallisuuden kokemukset. Artikkelit perustuvat Suomen Klubitalot ry:n OSSI-yhteistutkimuksen tuloksiin.

 

Mukana yhteiskunnassa

Jäsenten osallisuutta Klubitalossa on tärkeää hahmottaa paitsi taloon ja sen yhteisöön kuulumisen kokemuksena myös niiden ulkopuolelle ja yhteiskuntaan liittymisen, siellä toimimisen ja vaikuttamisen mahdollisuutena. Miten Klubitalo voi tukea jäsentensä muihin paikkoihin ja yhteisöihin liittymistä tai siirtymistä? Jotkut Suomen Klubitalojen OSSI-yhteistutkimukseen osallistuneista olivat saaneet henkilökohtaista tukea omalta työntekijältään esimerkiksi opiskelupaikan löytämisessä tai jonkin harrastuksen aloittamisessa. Jotkut taas saivat Klubitalosta voimaa unelmoida politiikkaan lähtemisestä, koska he halusivat vaikuttaa kohtalontovereiden asemaan yhteiskunnassa. Myös kokemusasiantuntijatoiminta ja siihen Klubitalossa saatu koulutus voivat tarjota mahdollisuuksia toimia ja vaikuttaa Klubitalon ulkopuolella. Toisaalta jotkut yhteistutkimukseen osallistuneista halusivat pitää Klubitalon jäsenyyden erossa muista elämänalueista, koska he arvelivat näin voivansa paremmin edistää omia pyrkimyksiään esimerkiksi yrittäjänä. Ja jotkut pitivät tärkeänä, ettei heidän arvokkuuttaan mitata talon ulkopuolella saavutetuilla asioilla kuten työllistymisellä vaan että Klubitalossa toimiminen nähdään itsessään arvokkaana, yhteiskunnassa koettua osallisuutta vahvistavana asiana.

Lue lisää Klubitalon merkityksestä opiskelijalle sekä siitä, mikä on Klubitalon merkitys jäsenelle silloin, kun hän haluaa saada aikaan jotain merkittävää sen ulkopuolella. Artikkelit perustuvat Klubitalojen OSSI-yhteistutkimuksen tuloksiin.

Kysymys klubitalotoiminnan merkityksestä ja arvosta jäsenille ja toisaalta sen ulkopuolisten silmissä mahdollisesti herättämässä vieraudessa tai jopa leimaamisessa on haastava. Klubitalojen on siksi hyvä etsiä monipuolisia keinoja oman julkikuvansa ja lähialueen asukkaiden taloa koskevien mielikuvien muuttamiseen yhä vahvemmin tavallisuuden ja positiivisuuden suuntaan. Parhaimmillaan Klubitalo voi näyttäytyä kaikille omassa arjessaan toimintamahdollisuuksia ja tukea mielen hyvinvoinnin edistämiseksi tarvitsevia palvelevana paikkana. Myös yhteistyö muiden paikallisten järjestöjen ja esimerkiksi urheiluseurojen kanssa voi olla toimiva keino, koska yhdessä toimiminen on luontevin tapa karistaa ennakkoluuloja ja vahvistaa jäsenten osallisuutta ympäröivässä yhteiskunnassa.

 

Lähteitä

Davidson Larry & Strauss J S (1992) Sense of self in recovery from severe mental illness.  The British journal of medical psychology. 

Hietala-Paalasmaa Outi & Hujanen Timo & Härkäpää Kristiina & Reuter Anni (2009) Mielenterveyskuntoutujien klubitalot. Yhteisön tukea ja yksilöllistä kuntoutumista. Avustustoiminnan raportteja, RAY.

Honkasalo, Marja-Liisa (2013) Katveessa: Pieni toimijuus kriittisenä avauksena toiminnan teoriaan. Tiede & edistys 38 (2013: 1).

Moni Klubitalo on sitoutunut toimimaan toipumisorientaation viitekehyksen mukaisesti. Klubitalomalli ja toipumisorientaatio ovatkin ilmeisen yhteensopivia, sillä toipumisorientaation arvot ovat linjassa Klubitalon arvojen kanssa.

Toipumisorientaatioon kuuluu:

  • Ihmisen näkeminen kokonaisuutena
  • Oma toimijuus ja osallisuus avainasemassa
  • Tasaveroisuus suhteessa ammattilaisiin
  • Omien selviytymiskeinojen kehittäminen yhdessä ammattilaisten kanssa
  • Voimavarakeskeisyys, ihmisellä on voimavaroja ja toimintakykyä riippumatta sairaudesta
  • Päätöksentekoon osallistuminen
  • Vertaistoimijuuden ja kokemustiedon hyödyntäminen

Jos haluat hyödyntää verkostoamme, erityistä osaamista toipumisorientaation viitekehyksestä on ainakin ESKOT ry:n, Suvimäen ja Kakspyn Klubitaloilla (Karhula & Hamina).

Toipumisorientaatiosta voit lukea Suvimäen Klubitalon blogista ja Suomen Klubitalot ry:n blogista. Katso myös Suomen Klubitalot ry:n Mitä on toipumisorientaatio? -video.