Osallisuutta voidaan hahmottaa neljällä eri tasolla. Yksilön tasolla osallisuus ilmenee kokemuksena, joka syntyy kun tuntee kuuluvansa itselle merkitykselliseen ryhmään tai yhteisöön. Yhteisössä osallisuus ilmenee jäsenten keskinäisenä arvostuksena ja luottamuksena sekä mahdollisuutena vaikuttaa yhteisössään. Yhteiskunnan tasolla osallisuus tarkoittaa mahdollisuuksien ja oikeuksien toteutumista sekä ihmisten keskinäistä vastavuoroisuutta. Politiikkatasolla osallisuudella tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla vahvistetaan ihmisten osallistumista ja osallisuutta yhteiskunnassa. (THL 2020: Osallisuuden edistäminen.)
Klubitalon kansainvälisesti koetellulla, standardeihin perustuvalla toimintamallilla on erinomaiset mahdollisuudet vahvistaa jäsenten osallisuutta. Malli pyrkii tukemaan sekä yhteisöön liittymistä ja sen toimintaan osallistumista että Klubitalon ulkopuolelle suuntautumista. Osallisuus ja sen vahvistaminen on keskeistä myös suomalaisessa mielenterveys- ja päihdekentässä vahvistuvassa toipumisorientaatiossa ja sillä sekä klubitalomallilla onkin vahva yhteys. Toipumisorientaatiossa on todettu keskeiseksi erityinen, ihmisen yksilöllistä identiteettiä koskeva muutos: Minuuden uudelleen löytymisen ja rakentumisen prosessi, jossa yksilö kehittyy aktiiviseksi ja vastuulliseksi toimijaksi (Davidson & Strauss 1992).
Klubitalossa vahvistuva ja moniulotteinen toimijuus
Osallisuuden yksi ulottuvuus on toimijuus. Aktiivisuuden tukeminen ja jäsenen oman toimijuuden vahvistaminen on osa osallisuuden edistämistä myös Klubitaloissa. Joskus voi kuitenkin syntyä jännitteitä yksilöllisen ja kollektiivisen toimijuuden välillä, esimerkiksi kilpailu ja joitain yksilöitä ulossulkevat hierarkiat voivat nousta yksilöiden toimijuuden esteeksi. Klubitaloissa onkin hyvä jatkuvasti yhdessä pohtia ja kehittää keinoja kaikkien jäsenten yhteisöissä kokeman osallisuuden ja toimijuuden vahvistamiseksi. Ja koska toimijuus usein ymmärretään aktiivisuudeksi, on hyvä huomata, että joskus toimijuus Klubitalollakin voi olla hyvinkin ”pientä”, passiivista ja näkymätöntä, mutta sen merkitys vaikeita elämänvaiheita kokeneelle jäsenelle voi olla suuri. (Honkasalo 2013.)
Pieni toimijuus Klubitalossa voi joillekin jäsenille tarkoittaa esimerkiksi odottamista (vrt. Honkasalo 2013). Odottaminen voi ulkopuolisen silmin helposti vaikuttaa ei-toiminnalta, mutta se voi olla jäsenelle tärkeä, harjaantumisen kautta opittu päämäärä. Joskus odottaminen voi olla taito tai väline jonkin toisen, esimerkiksi työllistymiseen liittyvän päämäärän saavuttamiseksi. Pientä toimijuutta voi olla myös jonkin vaikean, ehkä jopa ylitsepääsemättömän asiaintilan sietäminen, joka jo ajatuksena haastaa toimijuudessa yleisesti tärkeänä pidettyä valinnanvapautta ja eteenpäin menemistä. Sietämisessä elämä supistuu tietoisesti rajattuun piiriin ja sellaisiin asioihin, joissa oma toiminta ja vaikuttaminen arvioidaan mahdolliseksi. Tilanteessa, jossa omat toimintamahdollisuudet vaikuttavat heikoilta, toiminta-alueen pienentäminen voi tuntua välttämättömältä. (Mt.)
Tällaisia sietämistä vaativia tilanteita tuli esiin myös Klubitalojen OSSI-yhteistutkimuksessa jäsenten kokemuksissa esimerkiksi sellaisista elämänvaiheista, kun oma toimintakyky ei riitä työllistymiseen ja kaikki voimat menevät omassa arjessa selviytymiseen, mutta eläkkeelle ei pääse toistuvista yrityksistä huolimatta. Jotkut taas kertoivat haalivansa Klubitalossa itselleen liikaa tekemistä ja joutuivat yhä uudelleen huomaamaan, että omat voimat eivät riitä niistä selviytymiseen. Köyhyys tai häpeä omasta kykenemättömyydestä ei ratkea aktiivisuusvaatimuksilla tai edes tsemppaamalla. Kyky sietää ja rajata oma toiminta-alue Klubitalollakin sellaiseksi, että siellä kokee selviytyvänsä riittävän hyvin voi olla avain toimijuuteen tällaisissa tilanteissa.
Oman minuuden, itsetunnon ja toimijuuden vahvistumiseen liittyvistä Klubitalojen jäsenten kokemuksista voit lukea lisää tästä Suomen Klubitalot ry:n OSSI-yhteistutkimuksen (2020-2022) tuloksia esittelevästä artikkelista.
Klubitalon yhteisöön kuuluminen vahvistaa osallisuutta
Osallisuuden ja yhteisöllisyyden merkitys Klubitalon jäsenelle korostuu varsinkin silloin, jos palveluissa tarjottu potilaan rooli ja sieltä saadut kielteiset kokemukset ovat heikentäneet osallisuuden ja yhteisöllisyyden toteutumista. Suomalaisissa Klubitaloissa tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että jäsenten suhde yhteisöön ja siellä koettuun osallisuuteen vaihtelee turvan, pysyvyyden ja jatkuvuuden, henkilökohtaisen kasvun ja muutoksen sekä toiminnasta etääntymisen ja irrottautumisen välillä (esim. Hietala-Paalasmaa ym. 2009, 96-121).
Lue lisää jäsenten Klubitaloon kuulumisen kokemuksista sekä siitä, mikä mahdollistaa tuoreelle jäsenelle Klubitalon yhteisöön liittymisen ja sitä kautta myös osallisuuden kokemukset. Artikkelit perustuvat Suomen Klubitalot ry:n OSSI-yhteistutkimuksen tuloksiin.
Mukana yhteiskunnassa
Jäsenten osallisuutta Klubitalossa on tärkeää hahmottaa paitsi taloon ja sen yhteisöön kuulumisen kokemuksena myös niiden ulkopuolelle ja yhteiskuntaan liittymisen, siellä toimimisen ja vaikuttamisen mahdollisuutena. Miten Klubitalo voi tukea jäsentensä muihin paikkoihin ja yhteisöihin liittymistä tai siirtymistä? Jotkut Suomen Klubitalojen OSSI-yhteistutkimukseen osallistuneista olivat saaneet henkilökohtaista tukea omalta työntekijältään esimerkiksi opiskelupaikan löytämisessä tai jonkin harrastuksen aloittamisessa. Jotkut taas saivat Klubitalosta voimaa unelmoida politiikkaan lähtemisestä, koska he halusivat vaikuttaa kohtalontovereiden asemaan yhteiskunnassa. Myös kokemusasiantuntijatoiminta ja siihen Klubitalossa saatu koulutus voivat tarjota mahdollisuuksia toimia ja vaikuttaa Klubitalon ulkopuolella. Toisaalta jotkut yhteistutkimukseen osallistuneista halusivat pitää Klubitalon jäsenyyden erossa muista elämänalueista, koska he arvelivat näin voivansa paremmin edistää omia pyrkimyksiään esimerkiksi yrittäjänä. Ja jotkut pitivät tärkeänä, ettei heidän arvokkuuttaan mitata talon ulkopuolella saavutetuilla asioilla kuten työllistymisellä vaan että Klubitalossa toimiminen nähdään itsessään arvokkaana, yhteiskunnassa koettua osallisuutta vahvistavana asiana.
Lue lisää Klubitalon merkityksestä opiskelijalle sekä siitä, mikä on Klubitalon merkitys jäsenelle silloin, kun hän haluaa saada aikaan jotain merkittävää sen ulkopuolella. Artikkelit perustuvat Klubitalojen OSSI-yhteistutkimuksen tuloksiin.
Kysymys klubitalotoiminnan merkityksestä ja arvosta jäsenille ja toisaalta sen ulkopuolisten silmissä mahdollisesti herättämässä vieraudessa tai jopa leimaamisessa on haastava. Klubitalojen on siksi hyvä etsiä monipuolisia keinoja oman julkikuvansa ja lähialueen asukkaiden taloa koskevien mielikuvien muuttamiseen yhä vahvemmin tavallisuuden ja positiivisuuden suuntaan. Parhaimmillaan Klubitalo voi näyttäytyä kaikille omassa arjessaan toimintamahdollisuuksia ja tukea mielen hyvinvoinnin edistämiseksi tarvitsevia palvelevana paikkana. Myös yhteistyö muiden paikallisten järjestöjen ja esimerkiksi urheiluseurojen kanssa voi olla toimiva keino, koska yhdessä toimiminen on luontevin tapa karistaa ennakkoluuloja ja vahvistaa jäsenten osallisuutta ympäröivässä yhteiskunnassa.
Lähteitä
Davidson Larry & Strauss J S (1992) Sense of self in recovery from severe mental illness. The British journal of medical psychology.
Hietala-Paalasmaa Outi & Hujanen Timo & Härkäpää Kristiina & Reuter Anni (2009) Mielenterveyskuntoutujien klubitalot. Yhteisön tukea ja yksilöllistä kuntoutumista. Avustustoiminnan raportteja, RAY.
Honkasalo, Marja-Liisa (2013) Katveessa: Pieni toimijuus kriittisenä avauksena toiminnan teoriaan. Tiede & edistys 38 (2013: 1).
